18.3.2011

Renelly saapui tänään kouluun, kuten odotettua oli. Hän teki Social Studies -kirjaansa, kohtaa jossa puhuttiin siitä miksi maantiedon opiskeleminen on tärkeää. Oppikirjan teksti oli hyvin yksinkertainen, kuten siitä esitetyt kysymyksetkin. Vaikka autoin häntä alkuun ja purin tekstiä, hän ei päässyt alkuun. Olemme Tuulan kanssa useasti purkaneet Renellyn luetun ymmärtämisen ongelmaa, enkä vieläkään ymmärrä sitä kunnolla. Kun tekstin lukee hänen kanssaan, hän tuntuu osaavan lukea sen kunnolla ja ymmärtääkin. Mutta kun hänet jättää yksin työskentelemään, hän ei saa mitään aikaan.

Keskustelimme tänään Cecilin, lasten kuskin kanssa Renellystä koulun päätyttyä ja hän mainitsi, että Renellyä on lähes aina menneisyydessä ohjattu jollain tavoin oikeaa vastausta kohti. Jopa siinä määrin, että opettajat ovat suoraan sanoneet hänelle mitä kirjoittaa. En tiedä tulisiko tästä syyttää sitten intialaista koululaitosta, joka ei panosta varsinaiseen ymmärrykseen vaan jäljentämistaitoihin ja ulkoa opettelemiseen. Renellyllä on joka tapauksessa valtava aloitekyvyn ongelma, josta emme tunnu pääsevän yli emmekä ympäri.

Kun osoittaa huomiota jokaiselle oppilaalle erikseen, on tietenkin hypittävä luokka-asteelta toiselle koko ajan. Tänään olin taas lähes menettämässä hermojani Reevesin ja Reubenin kanssa, kun joku juuri kertaamamme asia unohtui heti. Kun opettaa lasta kahdestaan, ei ole olemassa ryhmän luomaa yhteisoppimistilannetta, jossa innokkaat oppilaat tavallaan “johdattaisivat” muun ryhmän myös oivaltamaan mistä missäkin esim. kieliopin seikassa on kyse. Yleensä luokka muodostaa eri tasoisten oppilaiden kokonaisuuden, jossa taidokkaimmat sijaitsevat “lähikehityksen vyöhykkeellä” niitä oppilaita ajatellen, jotka ovat nuorempia tai vain hieman hitaampia oppimaan asioita. Tässä luokkamuodossa ei ole lähikehityksen vyöhykettä. Reeves ja Dalia ovat samassa kirjassa, mutta he ovat siiinäkin silti niin kaukana toisistaan että tsemppivaikutus ei ole Reevesiin kovin suuri. Kuitenkin Reevesistä näkee sen, että hän haluaisi olla yhtä taidokas englannissa kuin Dalia.

Pidimme tänään musiikkitunnin, opettelimme kaksi suomalaista laulua : Rölli ja Rati riti ralla. Käänsin nämä laulut ensin englanniksi ja harjoittelimme sanojen ääntämistä. Tehtävä oli vaikea mutta pääsimme tavoitteeseemme, musiikin luomiseen yhdessä. Teemme tästä lähin enemmän musiikin tunteja.

　

21.3.2011

Päivä toisti joltain osin “totuttua kaavaa”, jossa minä ja Sushma tarkistamme oppilaiden kotitehtävät ja seuraamme yksilöllisesti mitä oppilaat tekevät. Lähes aina oppilailla on jotain korjattavaa kotitehtävissään. Tällä kertaa esimerkiksi Reeves oli jostain syystä unohtanut verbin monikkomuodot, että singular -verbi sisältää aina s-kirjaimen perässään. Reeves ja Reuben ovat edistyneet siinä mielessä, että kun heidän kanssaan kertaa asioita he todella tuntuvat muistavan nämä asiat. Ilmeisesti heitä ei kotona liiemmin auteta kotitehtävissään, joten siellä syntyy helposti virheitä kun vastauksia ei pääse missään tarkistamaan.

Päivän ehdottomasti kiinnostavin vaihe oli tunti jonka pidin Intiasta, tarkemmin ottaen Himalajan vuoristosta ja sen tarkoituksista. Katsoimme ensin missä Himalaja on, ja lähdimme miettimään mitä mahdollista hyötyä vuoristosta voisi Intialle olla ja tätä kautta kertasimme useita vuoriston vaikutuksia ympäristölle. Käytin oppitunnin tukena erästä Tuulalta saamaani oppikirjaa, josta lähinnä otin erillisiä pieniä faktoja, pääosin muokkasin tunnin itse. Kirjoitimme vihkoon vuoriston eri ominaisuuksia ja sitten kertasimme niitä. Se tapa, jolla pääsimme keskustelemaan vuoriston ominaisuuksista, onnistui mielestäni oikein hyvin. Johdattelin oppilaat joidenkin piirrosten avulla ymmärtämään yksinkertaistetusti minkälainen ilmasto vuorien rinteillä on ja miksi. Tunti oli sopivan aktivoiva, visuaalinen ja sisällöltään hyvän kokoinen. Tunnin päätteeksi mietimme vielä hieman, mitä muita vuoristoja maailmassa on ja mistä vuoristot mahtavat saada alkunsa.

Opetuspuheeni sujui varsin hienosti, ja toisinaan huomasin että tämä perusteellisuus, jota olen pyrkinyt noudattamaan opettaessani, on saanut minut automaattisesti miettimään hyvin tarkkaan mitä sanon. Saattoi olla, että jossain tilanteessa minulla oli hankaluuksia muotoilla jotakin asiaa mutta kykenin löytämään kiertoilmaisun välittömästi, joten hapuiluni ei ollut välttämättä edes näkyvää. Havainnollistin asiat hyvin ja yksinkertaisen oloisesti. Kaiken kaikkiaan minusta tuntui, että olisin voinut pitää Suomessa sisällöltään melko lailla samanlaisen tunnin. Annoin myös oppilaille monisteen, josta heidän piti löytää mm. Himalajat, Ganges ja Goa.

Oppilaiden joukossa tietenkin vaikuttaa se, että useaa ikäluokkaa on edustettuna, joten välillä voi olla että joudun selittämään jonkin asian tarpeettoman perusteellisesti Reubenille ja Chrysannille. En usko että tämä on kuitenkaan haitannut mitään.

　

22.3.2011

Reeves teki tänään kymmenennen kirjan ensimmäisen Quizin ja sai siitä 94 pistettä, eli kirkkaasti läpi. Eilen hän jo osoitti lupauksia siitä, että hän olisi opiskellut omatoimisesti kotona asioita ja todella ymmärtänyt kielioppia. Kyselin tänään häneltä kautta rantain muitakin kielioppiin liittyviä asioita, ja hän tuntui muistavan kaiken. Olen erittäin tyytyväinen tähän oppisisältöjen kohentumiseen. Tästä huolimatta suurin muutos on tapahtunut Reevesin asenteessa ja viitseliäisyydessä. Hän tulee kouluun ja näkyy olevan innoissaan, ei viivyttele kirjojen esille ottamisessa vaan omatoimisesti valmistautuu tekemään tehtäviä ja todella tekee niitä, hyvällä tahdilla ja välillä kysyen neuvoa kun sitä tarvitsee eikä laiskasti joka käänteessä. Sama kehitys on tapahtunut Reubenilla, tuntuu siltä kuin molemmat heistä haluaisivat ottaa “loppukirin” ennen koulun lukukauden loppua ja ymmärtäisivät todella kuinka etuoikeutettuja he ovat ollessaan tämän kaltaisessa kotikoulussa jossa he saavat yksilöllistä opetusta.

Myös Renelly tuntuu tänään ja eilen skarpanneen hieman aikaisemmasta. Viime viikon pohjanoteerauksen jälkeen hän on löytänyt uutta puhtia, vaikka ei tulekaan saamaan kirjasarjaa loppuun. Tänään hän teki muistiinpanoja flamingoista ja tuntui noudattavan muistiinpanojen ottamisen periaatetta oikeaoppisesti. Tärkeintä myös Renellyllä tässä kehityksessä on asenteen muutos. Renelly jaksaa enemmän ja opiskelussa on hänen mielestään järkeä (ja myös paljon haastetta).

Tänään päivän lopuksi pidin pitkän musiikin tunnin, jonka alussa kertasimme nopeasti musiikin teoriaa eli esimerkiksi nuottien pituuksia. Oppilaat jäljensivät taululta vihkoihinsa pieniä matemaattisia nuottien ynnäämistehtäviä. Harjoittelimme tämän jälkeen laulut Swing Low ja Your Word, molemmat hengellisiä lauluja. Otimme mukaan myös muutaman perkussiosoittimen. Dalia ja Chrysann eivät tunteneet nuotteja entuudestaan yhtä lailla kuin Reeves Renelly ja Reuben, joka tuli minulle pienenä yllätyksenä. Uskon, että Dalia otti tästä tunnista opikseen, hänellä on nopeat hoksottimet. Joka tapauksessa musiikin tuntimme eivät noudata minkään opetussuunnitelman tavoitteita, tarkoituksena on vain luoda musiikin teoriasta nopea läpiluotaus joka antaa mahdollisesti valmiudet itsenäisemmälle musiikkiin perehtymiselle.

Nämä vaatimukset tunti täytti erittäin hyvin. Oppilaat jäljensivät vapaaehtoisesti laulujen sanat ja soinnut vihkoihinsa. Palaamme näihin kappaleisiin luultavasti jälkeenpäin.

　

　

23.3.2011

　

Reuben teki tänään Language Artsin kahdeksannen kirjan Light Unit Testin. Hän sai pisteikseen 82 tästä, ja yllätyksekseni oli unohtanut täysin miten sanoja aakkostetaan. Kävimme kaikkien kanssa yhdessä läpi aakkostamiskilpailun : Ensin lämmittelimme aakkostamalla yhdessä eläimiä ja eri kaupunkeja. Sitten pyysin oppilaita poistumaan huoneesta kun kirjoitin suman aakkostettavia sanoja taululle. Oppilaat palasivat laittamaan nämä kilpaa järjestykseen. Renelly voitti täpärästi tämän kisan. Uskon, että kyseessä oli Reubenilla vain jokin sekaannus, joita toisinaan tapahtuu.

Olemme keskustelleet Tuulan kanssa opettajuudesta Suomessa ja täällä. Kun olin vierailulla valtion koulussa jonkin aikaa sitten, eräässä luokassa opettaja sanoi leikillisesti, että haluaa minut osaksi henkilökuntaa. Mietin tietenkin heti, minkälaista todella se olisi. Tuossa koulussa eräs este olisi se, että en puhuisi oppilaiden omaa äidinkieltä konkania. Oppikirjat ja opetus ovat molemmat englanniksi, mutta opettajalle on hyötyä konkanin osaamisesta koska oppilaat puhuvat sitä keskenään. Tämän lisäksi esteitä opettamiselle ei kuitenkaan ole. Sanoin Tuulalle taannoin rankan päivän jälkeen, että tästä kokemuksesta viisastuneena haluan tulevaisuudessa ehkä pikemminkin keskittyä suomeksi opettamiseen. Tällä hetkellä en ole asiasta enää niin varma. Uskon että opettajilta vaaditaan samoja luonteenpiirteitä ympäri maailman, oikeudenmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä empatiaan. Oppisisällöt tulee tietenkin osata mutta kuten oma esimerkkini osoittaa, kielioppiakin voi aikuinen ihminen oppia “lennossa”. Uskoni englannin kieleen on luja. Joka aikakaudella on ollut oma “lingua francansa”, mutta ei kuitenkaan tällaisena aikana jona maailman toiselle puolelle voi matkustaa parissa päivässä. Yhteinen kieli kuten englanti voisi, paitsi palvella markkinatalouden ja vaihdon tarpeita, myös auttaa kaukaisia kulttuureja ymmärtämään toisiaan paremmin.

Opettajan tutkinto ei ole kansainvälinen, suomalaiset opettajat opettavat suomeksi. On mietittävä olisiko tulevaisuudessa myös suomalaisten opettajankoulutuslaitosten kannattavaa panostaa englannin kielen rakenteisiin hieman tarkemmin? Suomalainen koululaitos opettaa jo tässä vaiheessa englantia niin perusteellisesti, että hyppäys ei olisi välttämättä niin suuri ja on mietittävä kuinka paljon kehittyneemmän kielen tajun tämä saattaisi opettajille kehittää. Olen jo täällä Goalla ollessani opettamisen ja omatoimisen perehtymisen ansiosta saavuttanut uudenlaisen ymmärryksen englannin kieliopista, tai ainakin siitä miten sitä tämän opetussuunnitelman mukaan tulisi opettaa.

Chrysann ja Dalia tultiin hakemaan tänäänkin aikaisemmin koulusta, joka on hieman valitettavaa mutta ymmärrettävää, he ovat lähes tehneet lähes kaiken mitä tehtävissä on kirjasarjoissa.

　

　

24.3.2011

Renelly on eniten jäljessä Language Artsissa. Hän teki tänään seitsemännen kirjan toisen Quizin, eräänlaisen välitestin. Hän sai tästä 78 pistettä, joka ei oikeastaan riitä siihen että menisimme eteenpäin. Kyseessä oli kuitenkin vain yhden tehtävän virhe, hän ei näet saanut yhtäkään oikein omistusmuototehtävissä. Hän ilmeisesti unohti täysin mitä tarkoittaa “possessive”. Kertasimme yhdessä tämän, ja päätin päästää Renellyn jatkamaan kirjan loppuun.

Reubenilla oli tänään mm. tehtävä, jossa hänen piti lukea eräs lyhyt talven tulosta kertova runo, ja kirjoittaa sitten omin sanoin mitä tämä runo saa Reubenin ajattelemaan. Ensin Reuben vain jäljensi yhden runon kohdan, eli ei ymmärtänyt tehtävänantoa tai ei jaksanut miettiä itse vastausta. Painotin hänelle, että kyse on hänen omista ajatuksistaan. Taas sama juttu. Kolmannella kerralla hän kirjoitti “Of how it can by white”, jolla ymmärsin hänen tarkoittavan ihmettelyä “How can it become so white so quickly?” tms. Tämänkaltaiset ontuvat lauserakenteet ovat hyvin tyypillisiä Reevesille, Reubenille ja Renellylle. Sen huomaa välillä myös heidän käyttämästään kielestä. “Here it went”, “This one you must get” ja jopa aikamuotojen virheet, tyyliin “I watch it yesterday” eivät ole harvinaisia heidän kohdallaan. He eivät ole oppineet lausejärjestyksen alkeissääntöjä, tai ovat oppineet ne jotenkin väärin. Kyseessä voi olla myös monen kielen yhtäaikaisen oppimisen aiheuttama hämmennys. Tämän tehtävän kaltaisissa tilanteissa minun on mietittävä, miten pitkältä alusta Reubenin kanssa pitäisi kieltä kerrata, jotta hän saavuttaisi kieliopillisesti virheettömän englannin.

Pidin tänään sisällöltään ehkä kaikkein vaikeimman tunnin. Tarkoituksenani on pitää muutama tunti Intian hallinnosta ja historiasta, ja alustin tätä tänään puhumalla Intian valtiosta yleensä : Sen kielistä, kulttuureista ja kansallisista juhlapäivistä. Erityisen vaikeaa oli mielestäni selittää mikä on kulttuuri, mitä on moraali ja mitä tarkoittavat uskontojen välillä vallitsevat moraalien erot. Tämä on vaikeaa paitsi kielellisten seikkojen takia, myös siksi että en tarkkaan tiedä kuinka hyvin perille Reuben ja Chrysann ovat. Varmistelin tätä tunnin lopussa ja kyselin kansallisten juhlapäivien ajankohtia, tarkistaakseni olivatko he seuranneet.

　

11.3.2011

Päivän opiskelutahti oli oikein hyvä, ja minusta tuntui että Reuben ja Reeves olivat todella oppineet joitakin asioita. Renelly oli jättänyt kirjat kokonaan kotiin, ja Reuben sanoi että hän oli tehnyt niin tahallaan. Renellyn oli tässä tilanteessa pakko siirtyä Sciencen pariin, mutta ilmaisin Renellylle huoleni siitä, että hänellä ei ole motivaatiota ollenkaan. Viime päivinä on selkeästi alkanut erottua se, että Renelly on oppinut kaikkein vähiten koko porukasta. Renellyn on vaikeinta keskittyä ja hallita kokonaisuuksia, ja häntä myös kiinnostaa englannin oppiminen vähiten. En ole vain aiemmin huomannut tätä, koska hän on perusluonteeltakin hieman passiivinen, toisin kuin esimerkiksi Chrysann jolla on vaikeuksia odottaa puheenvuoroaan.

Reevesin tapauksessa näyttää siltä, että hän saattaisi jopa ehtiä kirjasarjan loppuun eli tavoitteeseensa kuukauden sisällä.

Jaoimme luokat Sushman kanssa kahtia niin, että Reuben ja Chrysann menivät toiseen luokkaan ja loput toiseen. Siirtyilimme luokkien välillä, toisinaan autellen oppilaita jossain kohdissa. Menetelmä toimi hyvin. Reevesille tulivat oppisisältöinä uudenlaiset prepositiot kuten beyond, below tai within, Reuben mm. tunnisti äänteitä i ja är menestyksellisesti ja tuntui osaavan kaiken muunkin kunnialla.

Päivä meni niin lupaavasti että laskimme oppilaiden kanssa paljon leikkiä, juttelimme kaikenlaisista asioista ja otimme kokonaisuudessaan hieman rennommin. Oppilaat hieman villiintyivät juoksentelemaan ympäriinsä, ruokatunnin aikana enkä katso että sekään olisi huono asia.

　

14.3.2011

Kolmas viikko koulussa alkoi. Aloitin maanantain viettämällä puolitoista tuntia oppilaiden kanssa yksin. Tämän jälkeen Tuula saapui koululle. Ennen tätä kuitenkin etenimme Language Artsissa. Reevesillä ja Reubenilla oli ollut taas hieman vaikeuksia kotitehtävissään sekä he eivät ehkä olleet tehneet aivan kaikkia vaadittuja tehtäviä koska heistä ei ollut tuntunut siltä. Näin tapahtuessa olen selittänyt heille että ei kotitehtäviä tehdä näin, vaan tarkoituksena on tehdä kaikki tehtävät.

Reevesin ja Reubenin kanssa kertasimme samoja asioita, ja aloin ajatella että tämän kirjasarjan sisällöt eivät ehkä ole tarpeeksi havainnollistavia tälle kaksikolle. Ajattelin huomenna käydä läpi sanaluokkia kaikkien oppilaiden kesken. On löydettävä jokin selkeä keino, etsin tänään internetistä vaihtoehtoja. Oppilailla on välillä yllättäviä ja suuria vaikeuksia tunnistaa sanaluokkia. Verbi asetetaan mihin sattuu, samaten kuin adjektiivi ja substantiivi.

Reubenin kanssa hänen Light unit testiään kerratessa kävimme useaan kertaan läpi adjektiivit ja niitä kuvaavat adverbit (esim. liian hyvä, erittäin nopea). Vaikka kuinka monta kertaa käymme läpi tämän asian, Reuben tuntuu aina välillä arvaavan täysin sattumanvaraisen sanan adjektiiviksi ja adverbiksi. Samoin on verbin kanssa, voi olla että annan lauseesta esimerkin “Tämä ‘having’ tässä on verbi, ‘having’ on jonkin tekemistä ja verbi on tekemistä ilmaiseva sana” ja seuraavassa lauseessa hän yhtäkkiä sanoo, että “having” olisi adjektiivi. Tilanne on välillä hyvin turhauttava.

Tämä junnaamisen tunnelma on joskus jokseenkin rankkaa. Pyrin koko ajan parhaimman taitoni mukaan pysymään jokaisen eri oppilaan tehtävien tahdissa ja tukemaan heitä. Välillä tuloksia ei tunnu syntyvän millään. Ja välillä jokaisella oppilaalla olisi minulle asiaa eri kohdista omia kirjojaan. Joudun usein sanomaan etten pysty repeämään kahteen paikkaan kerrallaan, odota vuoroasi. Näin minulle syntyy siis jono asioista, tehtävistä joita olen sanonut tarkistavani ja jatkuvan stressin jomotus yhdessä kuumuuden kanssa ottaa joskus koville. Minun täytynee puhua tästä oppilaiden kanssa ja kehottaa heitä enempään oma-aloitteisuuteen. Jos oppilas on valmis Language Artsin tehtävissään, hän voi oma-aloitteisesti siirtyä seuraavaan Lessoniin tai vaihtaa oppiainetta matematiikkaan tai Scienceen.

Christian Light -kirjasarjan fundamentalistinen uskonnollisuus näkyy kirjasarjoissa joskus enemmän, joskus vähemmän. Sciencessä on toisinaan maininta “God made it this way”, muutoin sisällöt voivat olla suurin piirtein samoja kuin Suomenkin oppikirjoissa. Joskus esimerkkejä otetaan raamatun kertomuksista kaikissa aineissa, esimerkiksi matematiikassa saatetaan laskea sanallisia tehtäviä joissa esiintyy Nooa, Joona tai jokin muu raamatun henkilö. Language Artsissa raamattu otetaan mukaan joskus aivan konkreettisestikin, eli oppilaat etsivät raamatun jostain tietystä kohdasta jotakin sanaa tai kirjoittavat jonkun jakeen vihkoihinsa käsialaharjoituksena tms. En ole kokenut kirjasarjan avulla opettamista mitenkään ahdistavana vaikka joskus uskonto aiheuttaakin minussa ahdistusta. Tietyt kohdat ovat hieman arveluttavia ja kertovat vain yhden puolen totuudesta, kuten Reading -kirjassa, jota harvoin käsittelemme. Reading on siis luetun ymmärtämistä. Erään kerran luin tarinan hindupojasta joka halusi oppia, mutta hänellä ei ollut rahaa käydäkseen koulua. Lopulta hän pääsi lähetystyöntekijöiden ylläpitämään kouluun. Tarina voi periaatteessa olla todenmukainen, mutta tietenkin se on yksinkertaistamista. Länsimaiden, etenkin Ison-Britannian, vaikutus Intian kaltaisessa valtiossa on valtava ja poissulkematon. Syyt koulutuksen maksullisuuteen eivät ehkä alkujaankaan liity uskontoon millään tavoin. On muistettava myös että maailmassa on useita kristityn enemmistön maita jossa lapset käyvät yhtä heikosti koulussa kuin Intiassa.

Emme ehtineet tänään pitää mitään “hauskaa tuntia”, kuten taideaineita, mutta ehdimme yhdessä Reubenin ja Chrysannin kanssa lukea yhdessä eri eläinten hengitysmekanismeista ja katsoa aiheesta muutaman videon youtubesta. Internety on lisä oppitunteihin joka saa meidät kaikki hykertelemään innosta ja tietomäärän sekä mahdollisuuksien paljoudesta.

　

15.3.2011

　

Opetamme päivän suurimmaksi osaksi kahdestaan Sushman kanssa. Aloitamme päivän, kuten tavallista, rukouksella kuten oppilaat ovat tottuneet tekemään. Ennen tätä kerron kuitenkin lyhyesti mitä Japanissa on tapahtunut. Liitämme Japanin ihmiset rukoukseen mukaan. Tämän jälkeen kertaan kaikkien kanssa yhteisesti taululta käsin substantiiveja, adjektiiveja, verbejä ja pronomineja. Teemme tämän kaikki yhdessä ja mietimme, miksei jokin näistä voi olla mikään muu ja minkälaisia sanoja esimerkiksi adjektiivit ovat. Chrysann, joka on saman ikäinen kuin Reuben mutta tietyistä syistä käy 2-tason oppikirjoja läpi, tuntuu tietävän sanaluokka-asiat paremmin kuin Reuben. Reubenille erityistä haastetta tuottavat erityisesti adjektiivit.

Olen eri oppilaiden kanssa alakerrassa päivän aikana, osa tekee Light Unit Testejä, osa jotakin quiziä ja etsimmepä vielä tietoa tsunameistakin ja katsomme videoita Japanin tapahtumista.

Reubenin kanssa alakerrassa päivän aikana yritän havainnollistaa mitkä ovat adjektiiveja ja mitkä substantiiveja. Kuvailen substantiiveja sanomalla “they are something yo can see or touch, something yo can describe” ja Reuben keksii että esimerkiksi sanat “sky” tai “light” olisivat adjektiiveja koska niitähän ei voi koskea. Yritän selittää sanan “light” kaksoismerkitystä riippuen kontekstista, että tämä sana voi olla sekä adjektiivi että substantiivi, mutta pelkään että tämä menee jo liian monimutkaiseksi Reubenille.

Reuben pääsee Light Unit Testinsä läpi (löysin oikean, eilen tekemämme Alternate Light Unit testin lisäksi) pisteillä 85/100. Kertaamme verbin aikamuotoja, mikä on past mikä on present. Yritämme lisätä jokaiseen lauseen loppuun “yesterday” ja kuulostelemme sopiiko se. Uskon, että tämä auttaa oivaltamisessa.

Reevesin kanssa päivän aikana erityistä kummastusta koen, kun näen hänen Singular - Plural -valintansa verbeissä. Kaikki ovat väärin asetellut. En voi tulkita tätä muuten kuin että hän on unohtanut näiden sanojen merkityksen. Sovittelemme verbejä lauseisiin Reeevesin kanssa ja olen toiveikas sen suhteen, että hän muistaa tämän huomennakin.

Päätämme päivän kuvaamataidon tunnilla, jossa harjoittelemme perspektiiviä. Piirrämme huoneen, ja tunti sujuu mainion leppoisasti. Tämän viikon aikana englannin kieleni on alkanut sopia suuhuni jo erittäin hyvin. Sen puhuminen ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia, olen ryhtynyt keventämään opetuspuhettani joillakin sutkautuksilla. Havainnollistaminen ja asioiden selittäminen kiertoilmaisuilla on helpottunut valtavasti. Henkilökohtaisen kehityksen tunne on erittäin mukava, ja minusta tuntuu että oppilaatkin havaitsevat että olen rentoutunut. Lämpötila on päivisin todella korkea ja ajoittain huimauksen tunteen joutuu karkottamaan vedellä.

　

　

16.3.2011

Reeves teki tänään Self Checkin, joka edeltää kirjan Light Unit Testiä eli “loppukoetta”. Hän sai Self Checkistä 90/100, eli oikein hyvän määrän pisteitä. Hän yhtäkkiä tuntui osaavan kaikki asiat ongelmitta. Hän löysi adverbit, predikaattilausekkeet, adjektiivit, subjektit ja muut menestyksekkäästi. Myös Spelling -kohta meni lähes täydellisesti. Reeves oli itse oikein mielissään tästä menestyksestään, ja mainosti muille oppilaille tätä. Kehuin Reevesiä hillitysti ja kehotin häntä kertaamaan kirjaa huomista varten. Aiomme huomenna tehdä siis Reevesin kanssa Light Unit Testin, jonka jälkeen hänen tulisi siirtyä viimeiseen kirjaan.

Vastineeksi tälle Reevesin menestykselle Renelly ei ollut koskenutkaan kotitehtäviinsä Language Artsissa eikä matematiikassa. Hänen veljensä sanoivat että hän oli vain mennyt leikkimään koulun jälkeen eilen. Renelly ei itse kommentoi mitenkään tätä tekemättömyyttään, katselee vain passiivisesti seiniä, mutta joudumme toteuttamaan lupaamamme eli Renelly ei tule huomenna kouluun vaan hänelle tulee keksiä jotain muuta tehtävää. Sushma on antanut Renellylle jo kahtena päivänä melko paljon läksyä, 2-4 sivua per päivä, ja epäilemme Tuulan kanssa että tämä olisi ahdistanut Renellyä niin paljon että hän “meni lukkoon”. Tunnin aikana Renelly teki tehtäviä hyvin ja tuntui oivaltavan asioita, joka on poikkeuksellista aktiivisuutta hänen kohdallaan.

Reuben on Language Artsissa kohdassa, jossa hän kertaa aakkosjärjestystä. Tunnille oli varattu myös tehtävä, jossa hänen piti selittää toisin sanoin joitakin opiskelumenetelmiä (esim. revise). Reuben ei osannut tehdä tätä kohtaa. Vastaukset tietenkin löytyivät vastauskirjasta, mutta emme Reubenin kanssa löytäneet mitään paikkaa mistä hän olisi voinut näitä itselleen muistuttaa. Kirjasarjassa on tämän kaltaisia ongelmia toisinaan, joskin muutoin se on ainakin Language Artsin kohdalla ollut systemaattinen ja selkeä.

Uskon, että oma ymmärrykseni englannin kieliopista on kohentunut melko lailla. Diagrammien tekeminen tuntuu yhä selkeämmältä, enkä kohtaa enää yllätyksiä melkein missään kohdissa. Äänteiden paikallistaminen sanoihin tuntuu ilmeisemmältä ja osaan havainnollistaa paremmin mikä äänne on missäkin kohdassa sanaa.

Ja kun sitä mietin, niin usein opettajilla Suomessakaan ei ole “täydellistä” ymmärrystä kielioppiasioista. Kävimme Tuulan kanssa eräänä päivänä keskustelun siitä, miten suomen kieltä opetetaan. On melko vähän mitään sääntöjä, joita tankattaisiin, kuten että “nämä verbit taipuvat tällä tavalla ja nämä tällä” jne. Useimmat asiat vain opitaan ulkoa arkisessa elämässä ja kun jälkeen päin kysytään, miksi tämä verbi käyttäytyy kuten käyttäytyy, oppilas ei osaa sitä selittää. Aikamuotoja suomen kielessä tietenkin käydään läpi, ja paikallissijoja jne, ja nämä asiat ovat hyvin erilaisia englannin ja suomen kielissä. Olen kuitenkin kokenut, että englannin aikamuodot past, past participle, present ja present participle ovat olleet helppoja.

　

　

17.3.2011

Renelly ei saapunut lainkaan kouluun kuten olimme sopineet. Toivon, että hän tekee läksyjä tänään kotonaan ja tulee huomenna kouluun. Myöskään Dalia ja Chrysann eivät tulleet ollenkaan kouluun, mutta he ovat muutenkin erittäin hyvässä tahdissa kirjojensa kanssa joten kertasimme asioita Reevesin ja Reubenin kanssa tänään. Myös Sushma oli mukana aamupäivän. Reeves ja Reuben tekivät molemmat Light Unit Testin, Reeves language artsista ja Reuben matematiikasta.

Reeves sai 86 pistettä Light Unit testistään ja siirtyi kirjaan 10. Tämän kirjan ensimmäinen oppitunti oli sanojen good ja well eroista. Tämä paljastui heti ilmeisen vaikeaksi asiaksi.

Kävin tänään oikein mielenkiintoisia keskusteluja Reevesin ja Reubenin kanssa. Molemmat olivat viime vuonna valtion koulussa. Kumpikaan heistä ei ollut suuremmin pitänyt tästä koulusta, Reeves sanoi että “täällä oppii paremmin” ja vetosi myös siihen, että koulupäivät alkoivat valtion koulussa seitsemältä ja täällä aloitamme klo 10.

Poikien englannin kielioppi on ajoittain niin puutteellista, että se yllättää. Reeves käyttää toistuvasti muotoja kuten “Very large it was!” En tiedä mistä tämä johtuu, ehkä konkarin kielen rakenne on tämän kaltainen. Olen saanut selville, että Reeves Reuben ja Renelly kaikki puhuvat jonkin verran myös konkania, joka on siis Goan virallinen kieli. Konkan on täällä ehdottomasti puhutuin kieli, ja Reeves tuntuukin ymmärtävän konkania eniten. Oletan, että Reevesin ystävät ovat jossain määrin konkaninkielisiä. Ehkäpä Renelly ja Reuben ajan saatossa alkavat myös mieltyä enemmän ja enemmän konkanin kieleen.

Kieliopin puutteita huomasin myös Reubenin kanssa, korjatessani erästä tekstiä jonka hän oli kirjoittanut. Reuben ei ymmärrä lainkaan lauseen rakennetta eli mihin kohtaan laitetaan pisteet ja pilkut. Selitin jälleen kerran lauseen muotoa mielestäni aivan perinpohjaisesti. Molempien, Reevesin ja Reubenin kanssa on täytynyt lähteä liikkeelle aivan yksinkertaisimmista lauseopin asioista.

Loppupäivästä teimme kokeita New Scientist -pakkauksesta, jonka ostin. Saimme mm. pienen hehkulampun syttymään käyttämällä kännykkäni akkua virtalähteenä ja otimme selville marmorikuulien avulla mitä on inertia.