tiistai, 24. toukokuu 2011

Mshaastis

H : ..ja tosiaan tä on tämmönen niinku aika avoin et mul on tilaa esittää lisäkysymyksiä... voidaan oikeestaan ihan alottaa, kuuletsä mua ihan hyvin?

M : juu kuulen

H : joo .... elikkä .hh voisitsä kertoo sun ( . ) iän sukupuolen opiskeluvuoden ( . ) ja ( . ) vaikka kielitaidosta

M : ääää mä oon kakskytkolme (0.5) mä olen nainen (n) (0.5) ääääämm.. kielitaidosta ( . ) niinku, öömm, no, mä puhun englantia, opiskellu niinku kaikki muutkin siit asti ku koulus luokal ollaan oltu sit mä puhun ruotsia ( . ) jaa:: ihan vähän saksaa (0.5) jaa:: mä opiskelen Rauman OKL:ssä ja parhaillaan ( . ) onksenyt Stranmillisissä Belfastissa oon Erasmus-vaihdossa

H : ja sul on neljäs vuosi menossa nyt

M : joo. neljäs vuosi OKL:ssä eli yks vuos ois viel ( . ) vähintään

H : kerrotsä vähän sun opetuskokemuksestas

M : täällä?

H : ihan Suomessaki ja siellä

M : äää:: mmun opetuskokemus on oikeestaan pelkästään harjottelut et mä oon tosi vähän tehny sijaisuuksii ihan ( . ) ihan muutamia viikon pätkiä ( . ) suurin ( . ) piirtein et täällä nyt sitten opetusharjoitteluun mitä neljään vuoteen nyt OKL:ssä kuuluu ja tääl oli nyt pisin mitä mä oon tehny et se oli kuus viikkoo ( . ) yhteen putkeen tääl

H : joo ( . ) okei ( . ) no nyt voidaan lähtee tähän tämmöseen ennakko-oletukset -osioon ( . ) niin ( . ) kysymykseen kuuluu suurin piirtein niin et ( . ) mikä sai sut yrittään opettamista englanniks oliks sul ( . ) oliks sul niinku tieto siitä et sä tulet tekemään tällasen opetusharjottelun

M : ääh ( . ) ei oikeestaan ( . ) siis et mä oliN ( . ) halusin englanninkieliseen maahan vaihtoon ihan kielitaitoo harjottelemaan ( . ) tuntus iisimmältä ku esimerkiks Saksa sitä mää en o niin paljoo käyttäny ( . ) ja sitte ( . ) ää: Euroopasta ( 0.5 ) valikoitu tää Stranmillis sen takia et tä nyt oli ainut opettajankoulutuslaitos varsinaisest mihin oli ( . ) sillai helppo päästä sen Erasmus-ohjelman ( . ) ohjelman kautta ja sen jälkeen mulle vaan kerrottin että ( . ) tääl on opetusharjottelu mahdollist tehdä ja oikeestaan et se on pakollist tehdä ja kyl se on mun mielest vaan plussaa et kyl se tuntui ( . ) pelottavalta koska pelkästään niinku opetusharjottelut iha Raumallaki omas opettajankoulutuslaitokses niin neki tuntuu välil silt et ( . ) tai et kun menee ekan kerran sinne luokkaan et ei hitto mitä täst tulee ni ajattelin et siit tulee ehkä ( . ) tai tiesin et siit tulee alkuun aika hankalaa ( . ) mut ( . ) ihan sillee positiivisella ( . ) asenteella kuitenkin et ( . ) et kyl siit varmasti aika paljon oppiikin

H : elikkä tää ihan ( . ) kielitaidon asettamat rajoitukset oli sillee pelottavia hieman ( . ) ennalta

M : JJoo ( 0.5 ) tai en, en mä tiä sil taval ei mul oikeestaan ollu mitään semmost ku mä tänne lähdin ni ei oo semmosta just et ( 1.0 ) etten mä sais mun omii ajatuksii tai sitä mitä mä haluun sanoo ( . ) ni ei se oo ikinä oikeestaan ollu ongelma etten mä sais englanniks sanottuu sitä asiaa minkä mä haluun sanoo et kyl mä luulen et mua enemmän täs enkunkielises opetusharjottelus ihan ne samat asiat ( . ) jännitti ( . ) ku mitä tota ( . ) mitä suomenkielisessäkin ( . ) et ehkä enemmän se ( . ) et näil on erilainen opetusuunnitelma ja se et jos mulle tulis opetettavaks semmosii asioita mitä mä en o niinku ( . ) ikin oikein kohdannutkaan suomeks et ei se ( . ) alunperin kielitaito ei tuntunu niinku ( . ) vaikeelt, kyl se sit ehkä ( . ) ensimmäiset päivät oli vähä ( . ) sillai kävi et, ei olluka helppoo..

H : elikkä tota ( . ) ihan tää niinku yleensä vieraus siinä ( . ) opettajankoulutuslaitoksessa ylipäänsä saatto sitte tuntuu vähän ( . ) jännittävält ennakkoon

M : niin, joo

H : no tota, minkälainen se opetusharjoittelu oikein oli sä oot jonkin verran siit jo kertonu mut voit sä vähä enemmän ( . ) tarkentaa sitä

M : joo ( . ) öö::: mä olin siis täält ihan Stranmillisin puolesta mää sain sen verran infoo et mulle annettiin yks ( 0.5 ) paperi mis oli koulun nimi ( . ) ja sen vastaavan ( . ) opetusharjoittelijoista vastaavan tyypin nimi ja se oli mitä mä tiesin sit siin vaihees ku mä menin sinne eli en oikeestaan yhtään mitään ja se oli tota ( . ) ihan tommonen tavallinen ( . ) alakoulu täällä ja mä menin ää:: P7-luokalle, ne on 11-vuotiaita (. ) muksuja ( . ) ja olin ihan luokanopettajana sitten siel oli miesluokanopettaja joka ( . ) otti mut vastaan ja kerto niist kaikist jutuist mitä mä tuun tekeen eli ( . ) kuus viikkoo mä olin siel viis päivää viikossa ja ihan aamuyhdeksästä iltapäiväkolmeen yleensä eli koko sen ( . ) sillai erilainen ku mitä Suomes ku mä olin siel aina sen koko päivän ( . ) ja sitte ( . ) olin ( . ) öö:: no koko aika mukana siin opetukses mut sit oli niit omii tuntei mitä piti ni varmaan ehkä suurin piirtein kolme tuli per päivä mitä ( . ) piti sit ite iha niinku ( . ) sit

H : okei ( . ) no mitä aineita siin sit oikein oli oliks sul ennakkoon kerrottu jotain vai sanottiinko ihan että ( . ) saat päättää vai?

M : ää: no aika... mul oli yks kurssi täällä Stranmillisissä, mikä oli tämmöne World Around Us - History mi, mis oli että ( . ) mun pitää opettaa koska mul sattu olemaan just tää kurssi, ni mun pitää ainakin yks jakso opettaa historiaa ( . ) jotta mä saan niinku sen ( . ) sen kurssin asiat tavallaa, käsiteltyy siellä, tai käytettyy niit kurssin sisältöjä siin opetusharjottelus mut sen lisäks ei ( . ) ei mitään muut ollu vaa varsinaisest paljon velvotteita et ainoastaan opetusharjottelun täs ( . ) niinku ( . ) siin opetussuunnitelmas tavallaan mulle nii sanottiin et mun pitäis koittaa mahdollisimman ( . ) laajasti opettaa kaikkii sisältöi ni kyl mä sit opeTinkiN et se luokanopettaja sano mulle mitä ( . ) suurin piirtein vaan tunnit et joo sä opetat aina yheksäst kahteentoista aamulla ( . ) ja et ( . ) ja et omat jaksot mitkä on sul vahvuuksii niin sä voit niistä lähtee koska se kielitaito kuitenkin voi vähä ( . ) olla sit ongelma jos mun pitää jotai iha et ( . ) mist mä en tiedä et ( . ) opeta valitte niit asioit mitkä on sun vahvuuksii ja sit pikkuhiljaa mennään niihin mitkä EI oo ehkä mul nii vahvoi ( . ) nii kyl mä sit ( . ) nii?

H : oliks sul se ( . ) tää tilanne et ne oli suorittanu tän ( . ) P7-kokeen ( . ) eiku mikä se oli 11+ -kokeen ( 0.5 ) ja ne oli: jotenki vapaammassa vaiheessa?

M : just nimenomaan näin et ei ollu oikeestaan mitään mitä niiden täytyy tehdä sen takii oli varmaan aika ihanteellinen nyt opetusharjottelijalle tulla sitte ( . ) et

H : joo ( . ) aivan ( 0.5 ) no tota: ( . ) minkälainen luokan koko ( . ) oli?

M : ssiin oli kakSkyTkolme: muistaakseni ( . ) oisko ollu kakskytkolme tai kakskytneljä oppilasta (. ) ja niist oli tota (. ) niist oli: ( . ) ootas ( 0.7 ) ssiin oli ( . ) neljä ää maahanmuuttajalasta joista ( . ) ää kaks puhu tosi heikosti (. ) englantia ( . ) kaks puhu paremmin englantii ( . ) ja sit siin oli yks tyttö kenel oli tota: ( . ) niinku: ( . ) selkeesti aspergerin oireita ja hänel oli ää: tota ( . ) koulunkäyntiavustaja joka ei sit ollu ihan koko aikaa siin luokassa mut ( . ) suurimmaks osaks JOO ( 0.5 ) iltapäivät yleensä oli

H : mikä suhde oli tyttöjä ja poikia?

M : äää:: aika tasan mä voin kyl lähettää niist vaik tarkemmin mä voin kattoo ne koneelta jos sä haluut ne ni

H : ei se niin tarkkaa välttämät oo sillee vaa iha suurinpiirtein..

M : suurin piirtein fifti-fifti

H : joo ( . ) ja et tämmönen niinku ( . ) mä oon laittanu tänne et sosio-ekonominen tausta et minkälaiselt alueelt se koulu sit oikei ( . ) mahto olla ( . ) Länsi-Belfastista tai jostai

M : se on ihan täs ( . ) ihan täs Stranmillisin vierestä ( . ) se koulu

H : elikkä sielt Etelä-Belfastista joka on sellast vähä ( . ) niinku parempaa aluetta tavallaa

M : no se on tost ( . ) se on tost joen toiselta puolelta ( . ) ääm se Holy Rosary et ei se mitään ( . ) kovin ihmeellistä aluet oo et kyl osa niist koulun opiskelijoista, oppilaista mun mielest ( . ) jotain tyyliin 30 prosenttii ku on oikeutettui siihe ( . ) ilmaseen lounaaseen ( . ) et ei o niinku ( . ) ei o ainakaa mitkään kovin ( . ) mistään kovin rikkaist olosuhteista ei missään tapaukses oo

H : aivan aivan joo ( . ) no, mennää eteenpäin miten toi opetus sit alko ja miten ( . ) mitkä oli sun suurimpii vaikeuksii siin alussa?

M : ääM ( . ) kielellisesti vai niinku ylipäänsä?

H : voit kertoo iha ylipäänsä sekä kielellisesti eli iha vapaasti voit muotoilla

M : yynG ( . ) no mul oli sillai helppo et se opettaja oli tosi ( . ) sellanen ( . ) se tuki mua koko aika ( . ) eikä ollu ( . ) eikä ollu sillai mitää ( . ) mitää suurempii ( 0.5 ) ongelmii no ensin nyt tost kielestä se että ( . ) öö: ( . ) täällä kun mä oon ollu harjot- ( . ) tai tota oon ollu vaihdossa niin mä oon suurimmaks osaks ollu noitten vaihto-opiskelijoiden kans eli se englanti on ( . ) sellast hitaampaa ( . ) rauhallisempaa jotenki ja ää ( . ) tai sitten ne ketkä on tääl enkunkielisist maista vaikka Amerikasta niin ne puhuu ( . ) paljon parempaa englantia ( 0.8 ) tai siis selkeempää englantii ku mitä irkut ( . ) siin vaihees ku mä menin sinne kouluun ni siin vaihees mä oikeestaa vast tajusin et ei niinku niitten muksujen puheest varsinkaan nii ( . ) niist oikein sit ku puhutaan aksentilla ni ei niinku ( . ) ei meinannu saada mitää selvää tai kun ne vastas mun kysymykseen ni ( . ) kyllä, sai selvää mut sit jos ne alko puhuun keskenää vaikka ( . ) jostain asiast mistä nyt on vähän enemmän innostuineit vaikka jalkapallo ni ei ( . ) mitään toivoo ( . ) niinku se alkuun pelotti ku ne ekat päivät oli siel et ( . ) tuleeks tästä yhtään mitään sit ku me ruvetaan oikeesti tekee asioit ja innostutaan jostai aiheesta ja sillee et miten mä saan niist muksuist selvää ( . ) mut se kyl tota: ( . ) tai et sen huomas tosi selvästi et ihan sen parin ensimmäisen viikon aikana alko ymmärtään ( . ) ymmärtään mut tietty ku tulee tutuiksi sen lapsen kans et miten se puhuu ( . ) ni millasist asioist jotenki ni kyllä se sit ( . ) sit kävi helpommaks

H : siis kävi tutummaks et mistä puhutaan mut aluks oli semmonen tilanne että ( . ) tuntu et sä et niinku pääse välttämät siihe mukaan jos ( . ) jos se heidän keskustelunsa niinku ( . ) kiihtyy ni sit sä ( . ) välillä vähä jäät vähä siitä kyydistä

M : just nimenomaan esimerkiks jalkapallo et sit ku ( . ) aletaan puhuun nopeempaa nii siin vaihees ( . ) on vaikeempaa mut sit kyl tota ( . ) ihan myös parin päivän jälkeen ku siel oli ni tuntus et ne lapset ( . ) niinku lapset nyt yleensäkin kiintyy opetusharjottelijaan aika nopeesti ni se oli tuntu heil vähä sellaselt kunnia-asialta jotenki et he saa ( . ) niinku ( 0.5 ) ää: selittää mulle asioita tai jos joku puhu tosi nopeesti mä oon iha sen näkösen et apua niin ne oli kyl muksut oli saman tien et eksä nyt nää et Miss Kaitilal on nyt ongelma täs asias nyt selität sen toisel taval ja oli tosi sillai ( . )

H : joo joo ( . ) just samal taval miten mulle ( . ) ihan saman kuulosta ( . ) no tota, minkälaisii eroi sä huomasit sit oppilaiden keskinäisis väleis tai ( . ) ylipäänsä luokkahuoneen tapahtumissa niinku verrattuna Suomen kokemuksiin mitä sul on

M : ää: ( . ) aika sama mitä sää sanoit mulle ennen ku mää tulin tänne ( . ) se ( . ) jotenki se opettajien kurinpito, tai se niin se on ( . ) erilaista ja täs luokas se mun mielest oli ehkä vähä ( . ) tämmönen mist mä en ehkä ( . ) haluu paljoo ottaa oppia ( 1.0 ) jos ne oppilaat teki.. nii?

H : nii että mitä sä tarkotat tällä ( . ) että sä et halua ottaa oppia?

M : niin tai ( . ) se oli jotenki sekavaa se miten se tässä nimenomaisessa luokassa tapahtu oli vaa et ( . ) öö: no se opettaja oli tosi rento, koko aika heitti läppää niitten ( . ) niitten muksujen kaa ja oli sillai niinku .hh ( . ) sillai hyvin läsnä ja luki tilanteit ja oli sillai hyvin mut jos ne muksut teki jotai väärää ( . ) niinkus puhu väärään aikaan ja ( . ) ne oli vähä semmosii tilanteit et määkään en aina tienny et, aha, nyt tapahtu jotai väärää et nyt puhuttii vääräs kohtaa tai nyt, muksut yrittiki heittää läppää viel ku opettaja onki yhtäkkiä totinen, eikä se ollu niinku sil taval selkeesti luettava tilanne et mää olisin edes tajunnu et mis kohtaa niinku menee raja ( . ) niin opettaja saatto ihan pää punasena ruveta huutaan sil luokalle ni et MUA rupes pelottaan saati et sitte, niit lapsii tai sitte tosi kovii sanoi käytti ja jotenki meni vähä henkilökohtasuuksiinki niis ja se oli kyl vähän koko koulussaki et tosi ( . ) kovat ( . ) jos niinku etenki jos lapset tuli niinku auktoriteettii vastaan sil taval et tuli opettajal sanoo jotain ( . ) mis niinku meni selkeesti jotenki ( . ) heiän mielestään ainaki rajan yli vaik mitä opettajat olis heittäny läppää sitä ennen ja muksut koitti tehä saman ni sit se oliki samantien niinku ( . ) et ei missään tapaukses ja iha just sitä..

H : no miten nä oppilaiden keskinäiset sitte oliks siin jotai semmost mikä ( . ) ois niinku yllättäny sut tai ( 0.5 ) vai oliks ihan samanlaista

M : aika samanlaista siel oli ( . ) ää:: ( . ) yks poika jota aika selkeesti kiusattiin siin luokassa ( 0.5 ) ssit siel oli tota just tää asperger-tyttö, ketä kenel ei nyt noi sosiaaliset taidot nyt oo mitkää kovin vahvat ni ( . ) hän nyt ei hirveesti mihinkää otettu ( . ) tai otettu mukaan mut eipä hän hirveesti halunnukaan

H : eli Asperger iha integroitu tota ( . ) tähä luokkaan ihan

M : joo mulle ei tullu, tota, ihan selväks se et onko hänel kuin ( . ) ää: niinku diagnosoitu tää tila mut hänel oli kuitenkin koulunkäyntiavustaja et jonkinasteisesti sit ainakin ja hänel kyl selkeesti oli paljon ( . ) no, just siis sosiaalisissa taidoissa ongelmia ( . ) ja sit oli nää maahanmuuttajalapsista et se oli ( . ) mitä mä seurasin siin, tää yks näistä ei puhunu ollenkaa oikeestaan englantii ja oli vasta ( . ) ääm mun käsittääkseni tän lukukauden alussa tullu siihen luokkaan ( . ) ja sitä oli iha mielenkiintosta seurata niit suhteit niiden, maahanmuuttajalasten kans tietty se o aika paljon yleisempää täällä Belfastissa just et täälläki on kaks puolalaist lasta ni ( . ) aika yleisempää tää et on maahanmuuttajalapsii ku esimerkiks nyt vaik Raumal jos ( . ) jos vertaa ( . ) nii et ( . ) kyl heil hirvee tulkkitilanne et siit, siit mun mielest ehkä vois jotenki et, kuin normaalil tavalla he otti vastaan näit maahanmuuttajalapsii koitti ottaa niit mukaan ( . ) ni se oli mun mielest iha semmost vähä erilaista ku Suomes

H : no miten tota sä kerroit täs et sun ulosantis siel luokassa helpottu siinä niinku ekan kahden viikon aikana niiN voit sä kertoo tästä jotakin niinku konkreettisia esimerkkejä ( . ) jonkinlaisia et millä tavoin

M : ainaki se et ku oppi tunteen niit lapsia ni siel oli selkeesti tämmösii: niinku hyvin avoimii persoonii kenen, kenel oli tota ( . ) tai et kenel just alko ku kuunteli sitä vaikka sitä opettajan ää kommunikointii joittenki lasten kans ni tajus sitä et kenen, et kenen kans voi niinku ( . ) huumorii käyttää ( . ) ni se et kun sai niihi muksuihin, tai se on mul ainaki Suomessaki iha se sama juttu et kun saa semmosen yhteyden et voi jonkun kans vähä jo ( . ) ku ne on kuitenki jo 11-12 vuotiait ni niil on vähä eri ( . ) tai et alkaa tajuumaan erilaist huumorii vaikka vähä sarkasmiiki ni sit ku siit löytyy niit kenen kans voi sil taval ( . ) olla yhteydes et voi jostain ( . ) et voi niinku nauraa niitten lasten kaa yhdessä joillekin ( . ) asioille ni sit jotenki ku syntyy semmonen luottamus ja semmonen yhteys, vaik, ei ookaan samaa, yhteistä kieltä ni se on ainaki semmonen asia mikä helpottaa sitä sit et mul ei o mitää paineit enää siin vaihees siit et sanoks mä jotai asioit väärin tai ( . ) tai ei mul missään vaihees oikeestaan ollu siit

H : elikkä ihan periaattees samalla tavalla tä eteni niinku Suomessa opetuharjottelut, että kieli ei tullu tässä, millään tavoin ongelmaksi

M : ei mun mielestä et, ainoot ongelmat mitä mä koin ehkä kielen kans oli jos mun ( . ) jos piti jotain ( . ) et jos mul ei ollu sitä spesiaalisanastoo niinku matikan kans mul oli vähä ongelmii ( . ) mä en paljoo sitä opettanutkaan just siit syystä mä en ( . ) kun mä sain ite sitä aika paljon valita niin, mä opetin matikas ongelmanratkaisutaitoi sit enemmän, just tommosii sanallisii ongelmii ja strategioit miten ongelmaratkasutehtävis edetään sen sijaan et mä olisin opettanu jakolaskui mikä ois ollu toinen vaihtoehto mitä mä oisin voinu tehä et sit sen ( . ) sen mä huomasin et ku mä ( . ) mää valmistauduin tunteihin, ni mä valmistauduin niihin samal taval ku Suomes ( . ) ja sit iha muutaman kerran käviki niin et ( . ) siin vaihees ku mä oon siin luokan edes et ei hitto et mul ei o niitä just tän asian et mun pitää opettaa tä aika pian tä asia ( . ) et niinku kapee-alanen asia et mul ei ookaan tän kapeen alan sanastoo iha riittävästi et mä pystyisin opettaan tän vaan ilman et mä oisin tai huomannu et se on kuitenki vaik järkevää luottaa omaan kielitaitoon ni kattoo ne ( . ) sellaset tärkeet sanat et siit ois ( . ) sen ois niinku tajunnu..

H : siis luotit sillee improvisaatioon vai et ( . ) sulla yksinkertasesti unohtu tää?

M : ää:: kyl mä luotin enemmän improvisaatioon siihen et joo, kyl mul löytyy se, mut sit just se oli ongelma aika mones, tai no, mones ja mones mut se oli jossain kohtaa ongelma et ( . ) et kun piti mennä ( . ) tai mitä sanoin siit jo alus jo et mä luotan siihen et mä pystyn selittään englanniks melkein minkä tahansa asian kiertämällä sen, niinku käyttämäl vaan toisii sanoi mut sit ku mennään johonki kapea-alaseen juttuun ( . ) vaikka matikan jakolaskuihin ni sitä on vähän vaikee selittää muilla termeillä ku niillä termeillä mil se ( . ) kuuluu tehdä

H : joo ( . ) elikkä siis matikan opettaminen, sen sä koit erityisen hankalaks

M : joo ( . ) mut Se on myös hankalaa mulle Suomes

H : aivan, aivan ( . ) tää historia esimerkiks suju paljon helpommin

M : joo, joojoo ( . ) kyl vaan

H : joo, no tota, minkälaisi opetustilanteis sit niinku ( . ) erityisesti kiinnitit huomiota ( . ) tähän vieraan kielen käyttöön ( . ) vähä erikoinen kysymys kyllä tota ( . ) koska sä oikeestaan jo vastasit tähän jonkin verran jo

M : no, voin mä siit sen verran lyhyesti sanoo sillai et mul oli monissa, ku mä alotin jonku jakson, niin mul oli siin vaiheessa joku ( . ) esimerkiks pieni powerpointti tai jotain et on vähä jotai visuaalist tukee ( . ) ja sen jälkeen suurimmaks osaks mentiin toiminnallisiin juttuihin ( . ) ni et ne toiminnalliset asiat oli yleens ( . ) aika helppoi sit ku pystyy ( . ) tai tietenki siin tulee se et sit ku lapset innostuu ni voi olla vaikee ymmärtää mut se ei yleensä ollu ongelma mut et se ku mun pitää äöö: ( . ) pitää lyhyt luento tai edes puhuu joku kymmenen minuuttii siin edes jotain sellast siin kohtaa välil oli se, niinku se alottaminen et ( . ) et mistä mä sitä asiaa rupeen sillai johdonmukasesti englanniks ( . ) selittämään

H : mut sust varmaan tuntu sit et sä kehityit siin aika lailla

M : joo. ei. joo tuntu

H : varsinki ekan kahen viikon aikana mut sit myös sen jälkeen vai

M : joo, kyyl, tuli toi: ääM ( . ) just ehkä näitten sen takii ku piti sitä et piti puhuu kuitenki yksin sielt edest siit alkukohta yleensä ku selitettiin joku tilanne ( . ) et miten täs ny lähetään vaik liikkeelle et siin ( . ) siin jotenki kehittys et miten pystyy: just puhuun vähän pitemmän aikaa et ei pelkästään sitä et pysty vastaamaan lauseel tai kahdel johonki mut et ( . ) ihan kon ( . ) ihan et mä pystyn selittään jonku asian ( . ) et miten tä asia toimii, olemaan niinku johdonmukasempi siin kielessä niin se ( . ) mut se on, toisaalta taas semmosii asioita jois pitää ihan suomen kielessäki kehittyy et miten mä saan tän asian sillee selkeesti ja johdonmukasesti selitettyy näil lapsil

H : niin aivan, aivan ( . ) elikkä sä näit sen kuiteski aika samanlaisena tai samankaltasena tän tilanteen sitten

M : joo, kyl mun mielest ihan kaiken kaikkiaanki se oli aika ( . ) aika sillai saman ( . ) samanlaiset asiat oli ongelmallisii ja samat asiat oli helppoi ( . ) mitkä Suomessaki

H : no mennään tähän ihan niinku opetuksen suunnitteluun sä sanoit et sä valmistauduit niihin tunteihin esimerkiks perehtymällä tällaseen sanastoon matikassa joskus toisinaan ja ( . ) ja sit sä teit tätä tietysti kaikis muissakin aineissa ilmeisesti mut ( . ) veiks tä yhtään enemmän aikaa ku Suomessa

M : JJoo vei, mut, mä luulen et tai siihen oli kyl suurin syy se, että näil ei ollu käytössä mitään kirjoja missään asiassa eli mun piti ( . ) mun piti ensin päättää ( . ) mitä mä haluun opettaa ( . ) sit mun piti päättää ( 0.7 ) ylipääns mitkä oppiaineet mitä oppiaineit mä haluun opettaa, sit piti päättää kuin kauan mä haluun niit opettaa mä sain ite päättää kuin pitkii jaksoi mä teen ( . ) ei ollu mitään sellast ku Suomes et nyt vaikka ( . ) sun pitää opettaa kahdeksan tuntii matikkaa vaan sain ite päättää sen mä sain ite päättää pidäks mä ( . ) 20 minuutin tuntei vai 45 minuutin tuntei vai ( . ) vai ää 2 tuntii putkeen, ei mitään välii mä sain ite päättää sen ( . ) sitte sain päättää just ne oikei alueet et mitä mä haluun opetella tai opettaa ja sen jälkeen mikä tota ( . ) opiskella se alue jostain netist tai jostain ( . ) tehdä ite ne kaikki materiaalit siihen tai ettii ne jostain koulun kirjastosta tai jostai, suurimmaks osaks mä tein ite sit ne materiaalit siihen ( . ) eli kyl oli niinku ( . ) sii:hen nähden tosi paljon enemmän työtä ku Suomessa, et kun Suomes kuitenki sul on se mahdollisuus et sä voit mennä kattoon sen kirjan et mitä nyt tehdään kattoo sit tota: opettajan oppaast esimerkkei et miten tän esimerkiks vois tehdä ni ei ollu kyl mitään semmosta ( . ) et mä tein ihan kaiken alusta loppuun itte

H : no se on kyl sit valtava ( . ) valtava ero ettei ollu mitään opettajan oppaita ( . ) mul oli ihan sama homma ( . ) mä oon vähän ehtiny unohtaankin sitä mutta ( . ) näinhän se oli

M : ei, kyl siis varmaan olis ollu joitaiN ( . ) no ei varsinaisesti opetukseen mut onhan tääl aika paljon materiaalia löytyy täältä siis esimerkiks, meiän yliopiston kirjastosta mut et ne pitää sit ite mennä hakeen ja ettiin ja lukeen niit kirjoja ja et se ei kuitenkaan oo se et vaik mä löytäisin nyt ihan opettajan oppaan mis on yks malli ni ei o kuitenkaan niil lapsil ei ole sitä kirjaa et pitää materiaalit sit kuitenki kehittää ( . )

H : voit sä kuvailla ihan jotain sun niinku yhtä tällast oppituntia joka meni sun mielest vaik hyvin?

M : mmeni mun mielest hyvin ( . ) ämm no mikä mul ehkä kaikist parhaiten jäi mieleen ni mul oli ( 0.7 ) aaHH ( . ) aiheena oli yks yks jakson aihe oli arkkitehtuuri, ja me käsiteltiin historiassa, ääm, käsiteltiin Mesopotamiaa ja Mesopotamia kehitti, ton, mikä tää on ( . ) kaari ( . ) silloissa ( . ) kaari ( . ) tommone ( . ) holvi, holvirakenteen, ja me, ää ihan tän, arkkitehtuurijakson lopuksi me tehtiin tämmönen ( . ) ömm lapset teki ryhmissä me annettiin materiaaliks tai mä annoin materiaaliks pelkästään sanomalehtee ja teippiä ja ( . ) mitä niihin ois muut ollu ( . ) suurin piirtein sanomalehtee ja teippii ja niitten piti rakentaa mä annoin niinku mitan et kuin korkee ( . ) ja piti rakentaa silta ( . ) ja sit me yhdessä päätettiin että miten tota ( . ) ne rakensi sillan ryhmissä ( . ) ja sit yhdes päätettiin et miten me sitä siltaa arvioidaan ja ( . ) sit-te toteutettiin se arviointi niinku muun muassa kuin paljon painoo se pystyy kestään ja kuin pitkä se on ja onks se hyvän näkönen ja ( . ) ja ( . ) tämmösii asioita ryhmätyö ja sit arvioitiin ne ( . ) kaikki yhdessä

H : tää tunti oli semmonen minkä sää voisit kuvitella että pitäisit myös Suomessa?

M : joo, joo ( . ) tunti oli varmasti semmonen mitä vois Suomessa käyttää

H : joo ( . ) no miten tota: ( . ) kohtasit sä sit jotain sellasii tuntei jotka ois menny huonosti ( . ) voitsä kuvailla sellasta sitten vastakohtaisesti

M : joo ( . ) siis oli, oli niit semmosii tuntei jotka ei menny mmitenkääN täydellisesti siit on nyt vaan jo kuukaus aikaa ku mä oon tota: ( . ) edes ( . ) ääm lähteny sieltä tota mut ( . ) ootas mä otan mun kansion ja otan oikein laatuesimerkin siit et miten ei tehdä ( 1.0 )

H : iha vaan vertailukohteena ( . ) me ollaa oikeestaan loppupuolella jo

M : mul oli esimerkiks siit lähettiin tota ( . ) ääm just siitä arkkitehtuurijaksosta siitä ku alotettiin ( . ) nii, meil oli: ääm piti tehä kollaasi ja siin jotenki tuntus et mul ei niinku koko se ( . ) koko se alotushomma ja se meni hiukan sillai mettään et ne kaikki lähti tekeen ( . ) vähä aika lail eri juttuu ku mitä mää olin niinku ( . ) ku mikä se ajatus siin kollaasis oli ja sit öö ( . ) tai just ehkä sit mun selityksestä ja mun esimerkeist ni ei ( . ) tullukaa heille iha selväks et millaseks öö ( . ) mikä se kollaasi nyt välttämät sit on ja se sama ( . ) tai siit tuliki paljo isompi projekti ku mitä mä olin ajatellu et ( . ) mä olin ajatellu et me tehdään se kahdes tunnis ja ne tais tehdä sitä kuus tuntii sitä asiaa mikä ei ( . ) varsinaisesti edes loppujen lopuks ollu kollaasi ( . )

H : okei ( . ) elikkä tuntuks susta että tää oli jotenkiNN minkä syytä tä sitte oli? sanoisitko että suunnittelun vai ( . ) oliks kielitaito ( . ) mitenkään yhteydessä

M : joo suunnittelun ja sit mun selitykset ja paljon myös se että tota ( . ) se oli se ensimmäinen juttu mitä lähettiin tekee ni mua varmaan siin kohtaa jännitti ja ei jotenki tuntenu niit lapsii viel niin paljoo et ois ( . ) mitenkää pystyny ehkä sanoo sillai et noni et nyt stop et alotetaas koko homma alusta uudellee ( . ) et nyt mennään niinku

H : sulta puuttu sellaset termit millä sä voisit niinku ( . ) arkisen kuulosesti sanoo että sä teet jotenki väärin ( . ) semmoset niinku nopeet termit

M : niin ja just ehkä tommone palautteen antaminen niin se on kyl ( . ) yks juttu mikä oli täs niinku hankalaa, et niil opettajil on, tai et sitä mä koitin tosi paljon opetella tän harjottelun aikana et miten mä pystyn niinku englanniks antaan niil muksuille sekä negatiivist että positiivist palautetta koska sitä ehkä tääl tehdään enemmän mitä niinku, mitä Suomes et myös sitä positiivist ei nyt ehkä just tää mun opettaja mitä mä seurasin muitten opettajien tuntei ( . ) ni tosi paljon annetaan myös sitä positiivist palautetta et ( 0.5 ) tosi hyvää ja hienoa ja teitpä kivasti ja, jotenki, mun mielest Suomes ei, no ei kuulu oikein Suomen kulttuuriin

H : mmja sit tämmönen nopee palaute mitä antaa oppilaalle niin sen tulee myös semmost niinku ( . ) aika mutkattoman ja arkikielisen kuulosta ja se on just niinku kyse siitä tän ( . ) kielitaidon rutinoitumisesta

M : mm ( . ) joo ( . ) koska niinku jos mä yritän sitä sanoo ni sit se muuttuu jotenki niin spesiaaliks se tilanne sellane että ( . ) nyt on se hetki kun annan sinulle palautetta ja olen miettinyt miten tämän asian sanon tai ( . ) jotenki ( . )

H : mul on tullu semmonen käsitys tässä nyt ( . ) hyvin lyhyessä ajassa että sä oot kuiteski kokenu et sun kielitaitos ( . ) niinku puutteetkin oli lopuks niinku vahvuuksia koitko sä sillee? tai se et sä olit ulkomaalainen niin oli oikeestaan ihan, niinku hyvä juttu

M : oli ööm ( . ) siis oli se ainaki siin mieles että ne lapset oli tietty tosi kiinnostuneit siit mitä mää sanoin et oli niin ( . ) mul oli sillon hyvä lähtökohta siihen se että mä niinku mä en tiä tarkotatsä nyt niinku tätä mut Raumal normaalikouluun ku mä meen ni jotenki niil on se ( . ) mä oon se viides harjottelija siinä et ( . ) täs luokas ei oo ollu harjottelijaa näillä, tässä, ollenkaan, tällä, näillä lapsilla siis ei oo ollu harjottelijaa et mä olin ihan niinku spesiaalitapaus ni se jo pelkästään oli niitten mielestä tosi kiinnostavaa ja sitte et mä olin Suomesta tai et mä olin ylipääns niinku kansainvälinen tyyppi ni oli kyl ( . ) oli kyl spesiaalii ja et, siit synty kyl semmonen hyvä yhteys niitten muksujen kaa et tota ( . ) just et, ne haluaa

H : nii et semmosta pientä eksotiikan ripausta mikä tuo siihen oppilaiden niinku ( . ) mielenkiintoon..

M : [juu ( . ) ehdottomasti ]

H : ..panoksen oppilaiden puolesta ehkä

M : mitä?

H : nii et semmosen pienen ekstrapanoksen ehkä oppilaiden puolest mikä saattaa sit tietysti häipyä siinä parin kolmen viikon jälkeen vähä mutta..

M : joo kyl se tuntus et siin kuuden viikon loppuun mennessä ainaki mä olin sit jo ihan opettaja siellä ( . ) mut et se alku siin oli et, siis et miten mää löydän sen rohkeuden et mä koitan tehä sen yhteyden niitten muksujen kaa ni he teki sen mulle tosi helpoks koska mä olin heidän mielestään eksoottinen ( . ) kai

H : no mitä he tykkäs muuten ylipäätään ( . ) Suomesta oliko he kiinnostuneita

M : joo ( . ) joo oli kyl mul oli iha siin ensimmäisil tunneil ni mä tein powerpointin mis lähinnä sit oli vaa kuvii kaikesta nii kyl ne oli kyl esimerkiks revontulet jotain niinku ihan täysin ihmeellistä ja eksoottist ja ( . ) saunasta paljon keskusteltiin tai jotenki just se heti ensimmäinen tunti ni se Suomeski se ensivaikutelma siit opettajasta tai opetusharjoittelijasta on aika tärkee ni kyl tääl, just se et kun mää alotin sil Suomi ( . ) Suomi-jutulla, ni se oli oikeestaan loppujen lopuks aika vähän sitä et mä olisin puhunu vaan se oli suurimmaks osaks sitä et ne suurin piirtein hyökkäs mun kimppuun et ei oikeesti et onks teil oikeesti tommosii juttui siel ja..

H : piditkö sä kovin monia tällasia tunteja jotka oli ( . ) käsitteli Suomea jollain tavoin?

M : ei: ( . ) ää ei varsinaisesti ollu et tää se yks alku no se kesti varmaan ku mul oli alun perin ajatuksen et se olis ollu jotai 45 minsaa ja me varmaa kaks tuntii puhuttiin Suomesta ( . ) mut totaa sen jälkeen yks jakso mis oli et miten tehdään tota ( . ) meil oli aiheena Pohjoismaat ja ne teki powerpoint-esityksen Suomesta ( . ) et sitä kautta me kyl keskusteltiin mut ( . ) me keskusteltiin myös kaikista muist Pohjoismaista et ei niinkää spesiaalisti Suomesta

H : okei ( . ) ne teki niinku ryhmätyönä sen?

M : ää pareittain

H : okei ( . ) selvä ( . ) no mul on täs nyt tämmönen yks pieni kyssäri vielä jonka oikeestaan mä oon esittäny jo aika moneen kertaan et kohtasitko jotain yllättäviä ongelmia opetuksessa haluut sä jotain lisätä viel tähän? ( 0.6 ) mitä tulis mieleen

 

M : yllättäviä ongelmia ( . ) öö no ei:: oikeestaan suuremmin no se oli tota se mun opettaja, siis, mä häneen kyl kovasti tykästyin oli hyvin mukava tyyppi mut siin oli jotenki alkuun tuntus ongelmalliselt se et hän sano mulle iha ensimmäisen kerran ku mä suunniteltiin niit tuntei ni että ( . ) et hänen mielestään ne muksut ( . ) ei käyttäydy sillai normaalisti ja aidosti jos hän on mukan siin tilanteessa et hän koittaa mahdollisimman paljon pysyy poissa siit luokasta sillon ku mä opetan ( . ) Jja siit mä olin tietty vähä yllättyny ku se o aika erilaist ku mitä meil on Suomessa et eihän opetusharjottelijaa ees saa jättää yksin ( . ) yksin sinne luokkaan, et ei hänel ollu niinku mitään aikomustakaan antaa mulle esimerkiks palautetta mikä mul ( . ) mulle on ainaki ollu Rauman OKL:ssä ja OKL:ssä muutenki aika tärkee se palauteosio siitä mut kun ei tä oo mikään Normaalikoulu tommonen et ois palkatut noi, tai et heiän tehtävä ois ohjata sitä opetusharjottelijaa varsinaisest tai antaa palautetta niin mää siitä annoin heti hänelle sillon palautetta pyysin et voinko mä saada palautetta joka päivä sen päivän jälkeen sillee esimerkiks ( . ) mut se lipsu kyl aika nopeesti et sit kun ( . ) tai et se oli nii erilainen se että, et mä oon siel kuus viikkoo ja mä oon joka päivä ja mä oon kaikki tunnit verrattuna siihen ku et Raumal tai Suomes siit tehdään niin spesiaali siit yhdest tunnist et sen pitää olla niinku spektaakkeli ja sit sä taas pari päivää valmistaudut siihen sun seuraavaan spektaakkelituntiin ( . ) mikä on aika kaukana todellisuudest ni se oli ihan, ihan hyväki juttu sitte et ja aika nopeesti mä en sit edes huomannu sitä et se opettaja melkein aina lähti ku mä aloin opettaan et ei se ollu siel ( . ) tosi vähän oli paikal siin samaan aikaan ( . ) ku mä opetin ( . ) mut sit yks juttu hänest oli jotenki se, että ää::: se ei antanu mun aina, tai mä en kokenu et mul ois ollu mitää ongelmii esimerkiks käsitellä, tai et ei ollu paljo ongelmii käsitellä sitä et jos oli vaik joku riitatilanne siin luokas ku mä sanoin et siel oli yks poika jota kiusattiin ni siel välil oli sellasii tilanteit että ( . ) oli tota ( . ) oli joku kiusaamistilanne tai semmonen ne oli aluks, aluks mulle vaikeita, koska ne oli kiihtyneit ne lapset niin mä en välttämät käsittäny et mist asiasta täs nyt niinku keskustellaan tai kuka täs nyt teki väärin koska mul ei ollu kielitaitoo siihen asiaan ( . ) ni sillon oli hyvä et se opettaja oli siin jossain lähel mut se ei päästäny mua tavallaan sitten ää siin, tai loppuvaihees ku mul alko oli parempi kielitaju, niin ei tota: siltikää oikein viel päässy niist asioist irti et ykski, yks kerta se oli ehkä mun ikävin kokemus tän harjottelun aikana oli se öö ( . ) tää opettaja sano mulle aina et joo et hän on jossain tossa viereises luokas tai jossain, et jos tääl tapahtuu jotain tääl luokassa, niin lähetä ne muut sit vaan, ne keil on ongelma niin lähetä ne vaan sinne hänen luokkaan ( . ) mis hän on et öö älä niinku puutu siihen asiaan tai siis et ää: älä käytä sun tuntii siihen vaa et ( . ) keskity sää opettamiseen ja lähetä ne vaa hänelle ( . ) ihan siin mun harjottelun lopus mä sit, niinku, yhen kerran oli kaks poikaa jotka aina tappeli, niin mä sanoin vaan et en mä niinku keskity nyt tähän et menkää ettimään se opettaja, menkää sinne ( . ) ja se oli niinku ainut kerta ku mä tein niin, ja se opettaja tuli takasin sielt samantien niin, takasin ja mä kysyin et löysiks nää pojat sut, ja se sano et joo löysi, et öö ( . ) voisiksä mennä, tota ( . ) pitää kahvitauon nyt ( . ) ja mä olin niinku et ei mul on täs just opetus kesken et mä oon 15 minuuttii opettanu tai jotai nii et ( . ) eks sä vois mennä pitään nyt kahvitauon sit mä olin et ( . ) no joo okei et no, kai mä sit voin et mitä ihmet tuli siis kesken mun oppitunnin sisään sinne ja niitten muksujen edes sano mulle et joo et me pitään kahvitauko ja mä menin ( . ) ja se sulki oven mun perästä, ja alko ihan täysil huutaan niil lapsil, kuulus niinku joka puolel sinne kouluun ku se huusi niil muksuil ja mä olin niinku ihan et mitä hhelvettiä (n) no, en mä siin tilantees voinu yhtään mitään mä menin vaan ja otin sen kahvin ja raivost täristen niinku siellä et mitä ( . ) mitä ihmet se tulee mun niinku, tai et ei ne muksut ollu varsinaisest mitään tehny et se oli ne kaks ketkä aina tappelee niin ne oli ihan et tulee niinku, purkamaan omaa aggressioon sinne luokkaan ja sit mä menin vaan takasin sen mun viiden minuutin kahvitauon jälkeen suurin piirtein ja siin vaihees se opettaja oli jakanu niille muksuille jotku monisteet et joo et, me ruvetaanki tekeen tätä et se käytti aina se käytti rangaistuksena sitä et jos niinku aa:: joku tilanne ei toimi ni sit ruvetaan tekemään jotain kielioppiharjotuksii et kielioppiharjoitukset tehtiin hyvin negatiivinen asia et ne on rangaistus aina ni sit mun koko oppitunti jäi niinku siihe ( . ) et hän otti kokonaan siit vallan siit tilanteest ni se oli jotenki semmone tilanne mitä mä en oikein kokis et tapahtuis välttämät Suomes opetusharjoittelus..

 

H : et jollain tavoin sä myös koit että: et sun opetustyyli joskus niinku ois ollu jopa parempi kuin heidän

 

M : NNo JJoo siis ( . ) tavallaan must tuntus et ne ei niin paljoo komm ( . ) tai siis en mä tiä mun opetustyyli mut se niinku et miten mut on koulutettu Suomessa et miten niinku, luokassa jotenki ja et se et lapsil ois sitä omaa päätäntävaltaa ja jotenki sitä ni se aika mones kohtaa siel mun mielest vähä ( .) lytättiin et se oli niinku ( . ) tai et aikuisen auktoriteetti oli isompi mitä se on Suomessa et ei niinku niitten muksujen mielipiteit jotenki ( . ) tunteit ja semmosii ni ei tarvi aina ottaa niin ( . ) niin sil tavalla jotenki öö yhtä vakavasti ku mitä aikuisten juttui

 

H : keskustelitteks te sit täst niinku ( . ) jotenki opetuskulttuurien eroista niiden opettajien kanssa vaik opettajanhuonees tai muual

 

M : ää ( . ) jonku verran ( . ) mut tän mun opettajan kans jotenki must tuntu et mul oli tavallaan hänen kans hirveen hyvä yhteys mut et sit hän piti omaa opetustyyliään aika hyvänä, ni siin nyt ei ollu oikei semmost mahdollisuut et mä oisin menny hänen luokassaan sanomaan hänel että hänen opetustyylissään olis mun mielest jotain parannettavaa et ei ( . ) ei kyl hänen kans ei et öö, siel oli muutamii muita ketkä oli siis ä:: ( . ) esimerkiks puolalaisii opettajii ( . ) puolalaisii tääl Belfastis on aika paljon niinku ehkä tiedät, maahanmuuttajii ni puolalaisii opettajii oli muutama ni niitten kaa esimerkiks mä keskustelin koska heiänki se opetuskulttuuri on vähä erilainen ( . ) niitten kans ja sit just näitten erasmus-opiskelijoitten kaa mut ei kyl siel koulus et hänel oli aika selvä käsitys siit et miten niinku asioi hoidetaan et ei mul ollu siitäkää tilanteest ni ( . ) öö ( . ) oikei ollu siis mä oisin halunnu keskustella täst tilanteest mut jotenki, se opettaja ehkä puhus mut yli, niinku, sil taval et joo et, et, hyvä juttu ku, niinku, pyysit hänt tänne näin et ei sun kuulu tämmösten asioitten kans täällä niinku käyttää aikaas et ( . ) onpa torveloi noi oppilaat ku ne ei tajuu sitä et ei sun kuulu tämmösii asioi hoitaa ( . )

 

H : tästä nyt saattaa välityy semmonen kuva et sä jotenki oisit ( . ) öö ( . ) tai et sä et ois tykänny siit harjottelus mut kokonaisuudessaan sä pidit siit harjottelusta kuitenki ( . ) aika lailla eikö?

 

M : joo ( . ) tä oli vaa (n) hyvin tunteikas hetki mulle, toi ( . ) mut joo siis kokonaisuudessaan mä tykkäsin siitä tosi paljon ja erityisesti siitä kun se oli pitempi pätkä et mun mielest tää, tai et kun mä oon siel noin pitkän pätkän ni ehk väkisinkin tulee konfliktei mä olin kuitenki ( . ) olin ihan opettajana siel opettajien kanssa kuus tuntii päiväs kuitenki samas huonees ni ehkä siin ( . ) pakostaki tulee jossain vaihees jotain mut siis Suomen opetuharjotteluun nähden ni ainaki just se että, ä:: , tota, kun se on pitempi et sä oot oikeesti aidosti siin tilantees eikä niin et sä meet sinne pitään ne spektaakkelitunnit

 

H : no miten tota tän jälkeen ( . ) aiot sä opettaa viel ulkomailla? miks tai miks et

 

M : kyl mä haluisin ( . ) ehdottomasti et on se aika erilainen ( 0.7 ) erilainen kokemus ja siin tulee aika semmonen vahva olo ittestä opettajana et jos mä niinkun jo täst vaihees ku mä oon kuitenkin harjottelija, enkä oo paljoo tehny sijaisuuksiikaa, nii jos mä täs vaihees jo selviin tästä ( . ) selviin niinku siit et mul ei o niitten lasten samaa kieltä ni ( . ) ei sit paljoo niinku ( . ) ei paljoo ( . ) tai et niin tulee vahva olo siit et kyl mä selviin opettajana olemises sit melkein mis vaan jos mä pystyn tähän

 

H : joo kyl se on toi kokemus tuttu mulle kans tietenkin ( . ) siin saa selville aika paljon omasta opettaja-identiteetistään

 

M : joo se on kyl ihan totta

maanantai, 11. huhtikuu 2011

5

5.4.2011

Päivä eteni pitkälti samaan malliin kuin eilen, Renelly sekä Reuben tekivät molemmat yhdet matematiikan quizit ja läpäisivät ne puhtaasti. Matematiikan opettaminen on paljon selkeämpää ja helpompaa englanniksi kuin Language Arts, kunhan vain hallitsee termistön. Aine on ehkä helpommin yhdistettävissä käytäntöön kuin kieliopin osaaminen. Lapset eivät välttämättä näe mitä väliä on sanajärjestyksen hallinnalla, kunhan tulee ymmärretyksi, mutta esimerkiksi kertotaulu on hyvin selkeä kokonaisuus jonka taitaminen kohentuu helposti kertaamalla. Matematiikan sääntöihin ei ole poikkeuksia ja matemaattisiin lausekkeisiin tarvittu järkeily on loogisesti vaativampaa kuin esimerkiksi lauseen kirjoittaminen, johon sisältyvät sanat hour ja spend. Myös sciencen opettaminen on minulle hyvin haastavaa, koska tämä on käytännössä pelkästään erikoissanastoa. Biologian sisältöjä läpikäydessä tänään tunsin itseni yksinkertaisesti epäpäteväksi. En olisi kyennyt opettamaan Reevesin tunnin asioita kokonaiselle luokalle, ainakaan ennen termistön perusteellista opettelua.

Loppupäivästä luimme yhdessä Don Rosan sarjakuvaa The Quest for Kalevala, joka siis pitää sisällään paljon faktaa Suomen tarustosta viihteellisessä, lapsiakin miellyttävässä muodossa. Tekstissä oli hyvin paljon sanoja joita meidän piti selventää, ja muutenkin etenimme hitaasti niin että kyselin aina välillä miksi nyt tapahtuu näin ja näin, kuka hän taas onkaan jne. Lapset lisäksi lukevat hyvin auttavalla tasolla, ja tarvetta olisi melkoiselle määrälle lukemisen oppitunteja. Aivan ensimmäinen asia kuitenkin olisi saada lapset varsinaisesti kiinnostumaan lukemisesta. Tämä mielenkiinnottomuus lukemista kohtaan on mielestäni laajempikin ongelma Intiassa. Käsittelemme tämän Don Rosan sarjakuvan neljässä päivässä, ja ehkä kirjoitamme arvostelun siitä ja teemme muunlaisia tehtäviä.

Viimeisenä tuntina jäljensimme Mona Lisaa. Alustin tunnin puhumalla Leonardo da Vincistä ja aikakaudesta jolla hän eli. Sitten katsoimme itse maalausta ja mietimme, miksi se on maailman kuuluisin maalaus. Puhuimme lähinnä malaauksen teknisistä ansioista, jätimme huomiotta maalauksen naisen henkilöllisyyden ja siihen liittyvät kysymykset. Koska tehtävä vaikutti vaikealta, lopulta vain minä ja Renelly yritimme jäljentää maalausta. Reuben ja Reeves päättivät jatkaa vanhoja keskeneräisiä töitään. Reeves kuitenkin hetken kuluttua totesi, että Mona Lisan jäljentäminen vaikuttaa kiinnostavalta ja siirtyi seuraamme yrittämään. Huomasimme kaikki yhdessä tehtävän haasteellisuuden, ja etenkin Renellylle, joka on melko lahjakas piirtämisessä, osoitin sanani kun mainitsin että jäljentäminen on hyvä keino harjoitella maalaamisen tekniikoita.

 

6.4.2011

On ihmeellistä, että en ole aikaisemmin kirjoituksissani kritisoinut Language Artsin kirjasarjan opetusmetodeja. Reubenin testissä oli kohta, jossa kysyttiin hyvien muistiinpanojen talteen ottamiseen. Kohtia olivat esimerkiksi first draft, final draft, revise sekä edit. Tämä on erinomainen esimerkki Christian Light -kirjasarjasta, lähes jokaisessa kokeessa on tällainen ulkoa opeteltava litania. En usko, että tämä on paras tapa opetella yhtään mitään. Esimerkiksi puheen pitämisestä, ulkoa opettelemisesta ja vaikka runon lausumisesta on oma ulkoa opeteltavien kohtien kavalkadinsa, jota sitten oppilailta tentataan joitain kertoja. Ei ole minkäänlaista takuuta siitä, että oppilaat varsinaisesti ymmärtävät miksi järjestys on tämänkaltainen tai mitkä ovat eri kohtien varsinaiset merkitykset. Se, että kokeista viedään tilaa näiden litanioiden kertaamisella, voitaisiin keskittyä varsinaisen ymmärryksen testaamiseen. Kokeet ovat toisinaan liian suppeita, esim. jostain mitättömän pienestä kohdasta voi saada 20 pistettä koska 100 pistettä on saatava täyteen.

Reubenin testi meni siis melko huonosti, 65 pistettä sadasta. Mutta vaikka se meni huonosti, Reubenin opiskelumotivaatio on tällä hetkellä oikein hyvä. Kun kirjasarjan sisällöt ovat mitä ovat, välillä tuntuu että en voi syyttää Reubenia siitä ettei hän vain jaksa päntätä sääntökokoelmia muistiinpanojen ottamiselle, ja näin ollen menestyy huonosti valmiiksi räätälöidyssä kokeessa. Aion kuitenkin huomenna kysellä häneltä näitä muistiinpanosääntöjä.

Renellyllä aamulla kohtasin taas kertaamisen paikan, enkä peitellyt turhautumistani siitä että joudumme käymään samoja asioita uudelleen ja uudelleen läpi. Hän ei erottanut adverbia adjektiivista. Otimme esimerkkilauseita taululle, ja kävimme kolmen oppilaan kanssa nämä yhdessä läpi.

Reevesille ennakoimani tilanne on toteutumassa, hänellä ei ole enää varsinaisesti muita sisältöjä kuin matematiikka, jota hän ei kokonaista päivää jaksaisi tehdä. Yritän kuitenkin pingottaa hänen kanssaan, edetä noin kahden Lesson-kokonaisuuden päivätahtia. Tänään Reeves osoitti sellaisia keskittymisvaikeuksia, että siirsin hänet toiseen luokkaan tekemään tehtäviään loppuun. Kokonaisuudessaan tilanne koulussa on tällä hetkellä oikein hyvä, vaikka tahtimme kirjoissa ei olekaan aivan toivomaani tasoa. Tärkeintä kuitenkin on, että oppilailla on motivaatiota käydä koulua ja he kokevat koulun mielekkääksi. Yksikään näistä oppilaista ei tule pääsemään kaikkien aineiden kirjojaan loppuun saakka, mutta yritän esimerkiksi Internetiä avukseni käyttämällä saada heidät innostumaan eri asioista.

Tänään esimerkiksi luimme seuraavan pätkän Don Rosan Kalevala-sarjakuvaa. Tavallaan liittyen eiliseen taidetuntiin otin ensiksi Gallen-Kallelan muutamia kuuluisimpia Kalevala-maalauksia, ja etsimme Don Rosan ankkapiirrokset jotka muistuttivat näitä maalauksia. Oppilaat olivat tänään jo sisällä tarinassa, ja paljon kiinnostuneempia siitä kuin eilen. He myös osoittivat mielenkiintoa Kalevalan epookkia kohtaan, joten jouduin hieman kertomaan siitä taustoja.

Toinen asia mitä teimme Internetissä tänään oli, että etsimme erään maantietovisan. Etsimme Googlen kuvahaulla yhdessä visassa lueteltuja nähtävyyksiä, ja mietimme mihin sijoittaisimme ne maailmassa. Visassa oli myös esimerkiksi kysymys, missä valtiossa sijaitsee Komodon saari, jossa myös Komodonvaraaneja (Komodo dragons) tavataan. Komondonvaraanit ja niistä löytämämme kuvat herättivät mielenkiintoa.

 

 

7.4.2011

Christian Light -kirjasarjan kokeissa ja quizeissä on saatava 80 pistettä läpäistäkseen testin ja siirtyäkseen seuraavaan kohtaan. Joskus olen ajatellut, että tämä on melko kova vaatimus, Suomessa tavallisessa opetussuunnitelmassa kun ei varsinaisesti ole mitään tällaista karsintaa, vaan seiskan oppilas periaatteessa saa olla seiskan oppilas, vaikkei huono koulumenestys tietenkään ole suotavaa. Tänään Reeves, Renelly ja Reuben taas valoivat minuun uskoa, että jokainen heistä voi päästä lähes 90 pisteen rajaan saakka. Koulupäivä oli ehkä tehokkain tähän mennessä. Tämä johtui tilanteestamme. Kaksi koulupäivää on jäljellä, ja olen luvannut että maanantaina emme enää opiskele niin tosissamme. Huominen on siis viimeinen totinen koulupäivä. Kaikki kolme ovat vaiheessa, jossa joko matematiikassa tai Language Artsissa on edessä koe, mutta koe on hieman liian kaukana. Selitin siis, että meidän on tänään kerrattava hyvin paljon asioita ja hyvin nopeasti jotta pystyisimme tekemään kokeen huomenna, kaikki kolme. Valitsin jokaiselle oppilaalle tehtäviä punakynälläni, siirryimme uusiin asioihin ja opettelimme ne nopeasti ja tehokkaasti ja vain harjoittelimme. Kaikki kolme osoittivat ahkeruutta ja päättäväisyyttä tehtävien tekemisessään, ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Satunnaisia virheitä vielä tuli molemmissa aineissa, mutta ei enää sellaista hakuammuntaa kuin joskus aiemmin. Välillä kävimme yhdessä jonkin kohdan taululla läpi, kuten kaksi pitkää lausetta joista toinen oli “stringy” ja toinen “run-on”, joiden ongelmat olivat lähinnä välimerkkien puuttumisessa.

Tein heti päivän alusta määrätietoisesti selville tavoitteen huomista päivää varten, ja oppilaat ottivat haasteen vakavissaan. Päivän aikana kuitenkin säilyi kepeäkin tunnelma, pelasimme välillä Carrom-peliä ja luimme tietenkin myös Kalevala-sarjakuvan loppuun ja pelasimme koneella hieman tetristä. Etenkin sarjakuvasta lapset loppua kohden kiinnostuivat enemmän, ja aion huomenna kokeiden jälkeen kirjoituttaa pienen juonenkuvauksen ja arvostelun joka koskee tätä. On ilo nähdä lasten innostusta, he eivät pääse lukemaan paljon sarjakuvia, heillä ei ole pääsyä Internetiin ja he ovat hyvin kokemattomia koneen käyttäjiä. Jo pelkästään tetriksen kaltaisen yksinkertaisen pelin aikaan saama innostus on hämmentävän voimakasta. Nämä pienet “palkinnot”, jotka omalla tavallaan ovat myös hyvin kehittäviä ajanvietteitä, toimivat täydellisesti harmoniassa tehtävien tekemisen kanssa.

Koska kokemukseni lähenee loppuaan, mietin aktiivisesti plussia ja miinuksia täällä olossani. Kotikoulujärjestelmä todensi sen, jonka jo aavistelin pitävän paikkansa: Englannin kielen käyttö ei rajoita opettamista paljoakaan, kunhan oppii aineiden perussanaston. Minun ja oppilaiden välinen kulttuurien kuilu ei ole minkäänlainen este, vaan pikemminkin inspiroi ja kiehtoo molemminpuolisesti ja tavallaan myös kannustaa oppimaan lisää. On selvä asia, etten pysty milloinkaan tai mitenkään selittämään omaa historiaani oppilaille niin, että he voisivat täysin tämän jälkeen ymmärtää Suomen oloja. Toivon, että oma läsnäoloni täällä on heille aavistus omasta mahdollisesta tulevaisuudestaan: Heillä on elämässä pääsy minne päin maailmaa tahansa, jos he ovat tarpeeksi päättäväisiä ja välttävät älyllistä välinpitämättömyyttä. Tänään leikillisesti pyöritimme maapalloa ja iskimme sormemme satunnaiseen kohtaan, jossa “tulisimme isoina asumaan”. Oppilaita tämä nauratti, mutta mielestäni kansainvälisyys koulumaailmassa korostaa sitä, että maailman pitäisi olla kaikille lapsille avoin.

 

 

8.4.2011

Tänään kaikilla kolmella oli siis jokin Light Unit Test, Renellyllä kahdeksannen Language Arts-kirjan, Reubenilla kymmenennen Language Arts-kirjan ja Reevesillä yhdeksännen matematiikan kirjan testi. Teimme harjoituksia Reubenin ja Renellyn kanssa ennen kokeiden aloittamista, Reeves ryhtyi heti tekemään koetta. Kaikki kolme pääsivät kokeista läpi, pisteillä jotka olivat 80:n ja 90:n välissä. Reeves teki vielä lisäksi, testatakseen vanhojen asioiden osaamistaan, vaihtoehtoisen viidennen kirjan Language Arts-testin. Hän läpäisi sen 89 pisteellä. Olen oppilaiden suorituksiin suhteellisen tyytyväinen, kaikki ovat oppineet uusia asioita. Varsinkin Renellyn suoriutuminen ja aktiivisuus on kohentunut valtavasti. Nykyään hän on tunneilla paljon eloisampi, ei jää ihmettelemään suu auki katsoen tyhjyyteen. Hän tuntuu todella ymmärtävän lukemansa ja kiinnostuvan asioista aktiivisemmin.

Päivä oli odotetusti yhtä tehokas kuin eilenkin, tuntuu että vasta nyt saamme tämän kolmikon kanssa niin paljon aikaan kun olen toivonutkin. Reevesillä on suurimpia ongelmia jaksamisessa, ja huomautin hänelle tänään kahteen otteeseen, että hänen tulisi opetella tekemään asioita jotka eivät hänen mielestään ole niin mieluisia.

Tunnin loppupuolella, hoidettuamme Language Arts ja matematiikka pois alta, siirryimme eilisen sarjakuvan käsittelyyn. Teimme juonen tiivistelmää. Kirjoitin avuksi heille henkilöhahmojen nimiä ja kyselin hieman muistivatko he, kuka on kuka. Tämän jälkeen ryhdyimme kirjoittamaan juonta auki. Muistelimme yhdessä hieman, mitä alussa tapahtui ja miksi. Oppilaat innostuivat helposti tästä, sarjakuva kun oli ollut heille mieleen. Tämä tarina lopulta varsin hienosti kertoo pääasiat Kalevalasta ja myös monia pieniä faktoja suomalaisuudesta ja Suomesta. Uskon, että nyt lapset muistavat pitkään kuka oli Elias Lönnrot, Louhi tai mistä tuohivirsut on tehty.

Viimeiseksi teimme pienen sarjakuvan itse, kuvaamataidon harjoituksena. Piirsin taululle esimerkiksi sarjakuvan, ja valitsin aiheeksi luokkahuoneen tilanteen, hauskan pätkän jossa Reuben juoksee ulos luokasta. Lapset naureskelivat tälle hieman liikaakin, ja yrittivät kopioida minun tekemääni harjoitusta liiaksi. Annoin ehdotuksia sarjakuvan tapahtumapaikalle, kerroin ruutujen kokojen mahdollisuuksista ja puhekuplista. Sarjakuvan peruspalikat tulivat selville, ja heille valkeni hieman sen tarjoamia mahdollisuuksia. Renelly, taitavin ja uskaliain kuvaamataiteilija, valitsi toisenlaisen aiheen kuin pojat jotka lähinnä kopioivat minun keksimääni. Renellyn työ jäi reilusti kesken. Aiomme jatkaa tätä vielä maanantaina, vaikka kovin paljoa koulua emmekään enää käy. Tämä on viimeinen koulupäiväni.

 

11.4.2011

Viimeinen päiväni on ohi, vietimme sen tehden tehtäviä hieman yli tunnin. Teimme myös juonikuvauksen sarjakuvasta loppuun. Tämä oli erittäin mielekäs hetki, summasimme tarinan opetuksen lyhyeen ja opimme jotain keskeistä siitä, minkälainen tarina oli kyseessä ja mikä teki siitä niin kiehtovan. Tämän jälkeen siirryimme siivoamaan taloa, sitten söimme, ja luimme yhden Don Rosan sarjakuvan yhdessä, jonka olin luvannut heille kopioida omaksi. Päivä oli kuten muutkin, vaikea joltain osin. Kohtasin jälleen puolikielisyyttä Language Artsin tehtävien kohdalla. Totean itsekseni, että jotta näiden lasten englannin kieltä haluaisi todella kehittää, aikaa tarvittaisiin enemmän kuin pari kuukautta. En osaa sanoa mihin suuntaan heidän kielen taitamuksensa kehittyy, koska en tiedä mitä kieliä he käyttävät eniten vapaa-ajallaan.

Opettamisessa on kyse kielen käyttämisestä, mutta omalla persoonallaan saa paljon aikaan vaikka kielen keinot eivät olisikaan täydelliset. Tärkeintä Goan aikanani oli ehdottomasti se yhteys, joka oppilaiden kanssa syntyi. Intiassa lapsilla on mielestäni hieman väärät lähtökohdat koulutuksen kehittämiseen jo lähtökohtaisesti. Koulussa ollaan tietenkin opettelemassa uusia asioita. Mutta asioita pitää opetella oppilaslähtöisesti, lähtien jokaisen oppilaan valmiuksista ja jossain määrin myös mielenkiinnon kohteista. Opeteltava tieto pitää pystyä siirtämään koulun ulkopuoliseen elämään helposti ja selkeästi. Pyrin juuri tähän, ja uskon että siinä onnistuinkin. Reevesin, Reubenin ja Renellyn asenteet koulunkäyntiä kohtaan muuttuivat viime kuukauden aikana.

maanantai, 4. huhtikuu 2011

Uusivuosi

18.3.2011

Renelly saapui tänään kouluun, kuten odotettua oli. Hän teki Social Studies -kirjaansa, kohtaa jossa puhuttiin siitä miksi maantiedon opiskeleminen on tärkeää. Oppikirjan teksti oli hyvin yksinkertainen, kuten siitä esitetyt kysymyksetkin. Vaikka autoin häntä alkuun ja purin tekstiä, hän ei päässyt alkuun. Olemme Tuulan kanssa useasti purkaneet Renellyn luetun ymmärtämisen ongelmaa, enkä vieläkään ymmärrä sitä kunnolla. Kun tekstin lukee hänen kanssaan, hän tuntuu osaavan lukea sen kunnolla ja ymmärtääkin. Mutta kun hänet jättää yksin työskentelemään, hän ei saa mitään aikaan.

Keskustelimme tänään Cecilin, lasten kuskin kanssa Renellystä koulun päätyttyä ja hän mainitsi, että Renellyä on lähes aina menneisyydessä ohjattu jollain tavoin oikeaa vastausta kohti. Jopa siinä määrin, että opettajat ovat suoraan sanoneet hänelle mitä kirjoittaa. En tiedä tulisiko tästä syyttää sitten intialaista koululaitosta, joka ei panosta varsinaiseen ymmärrykseen vaan jäljentämistaitoihin ja ulkoa opettelemiseen. Renellyllä on joka tapauksessa valtava aloitekyvyn ongelma, josta emme tunnu pääsevän yli emmekä ympäri.

Kun osoittaa huomiota jokaiselle oppilaalle erikseen, on tietenkin hypittävä luokka-asteelta toiselle koko ajan. Tänään olin taas lähes menettämässä hermojani Reevesin ja Reubenin kanssa, kun joku juuri kertaamamme asia unohtui heti. Kun opettaa lasta kahdestaan, ei ole olemassa ryhmän luomaa yhteisoppimistilannetta, jossa innokkaat oppilaat tavallaan “johdattaisivat” muun ryhmän myös oivaltamaan mistä missäkin esim. kieliopin seikassa on kyse. Yleensä luokka muodostaa eri tasoisten oppilaiden kokonaisuuden, jossa taidokkaimmat sijaitsevat “lähikehityksen vyöhykkeellä” niitä oppilaita ajatellen, jotka ovat nuorempia tai vain hieman hitaampia oppimaan asioita. Tässä luokkamuodossa ei ole lähikehityksen vyöhykettä. Reeves ja Dalia ovat samassa kirjassa, mutta he ovat siiinäkin silti niin kaukana toisistaan että tsemppivaikutus ei ole Reevesiin kovin suuri. Kuitenkin Reevesistä näkee sen, että hän haluaisi olla yhtä taidokas englannissa kuin Dalia.

Pidimme tänään musiikkitunnin, opettelimme kaksi suomalaista laulua : Rölli ja Rati riti ralla. Käänsin nämä laulut ensin englanniksi ja harjoittelimme sanojen ääntämistä. Tehtävä oli vaikea mutta pääsimme tavoitteeseemme, musiikin luomiseen yhdessä. Teemme tästä lähin enemmän musiikin tunteja.

 

21.3.2011

Päivä toisti joltain osin “totuttua kaavaa”, jossa minä ja Sushma tarkistamme oppilaiden kotitehtävät ja seuraamme yksilöllisesti mitä oppilaat tekevät. Lähes aina oppilailla on jotain korjattavaa kotitehtävissään. Tällä kertaa esimerkiksi Reeves oli jostain syystä unohtanut verbin monikkomuodot, että singular -verbi sisältää aina s-kirjaimen perässään. Reeves ja Reuben ovat edistyneet siinä mielessä, että kun heidän kanssaan kertaa asioita he todella tuntuvat muistavan nämä asiat. Ilmeisesti heitä ei kotona liiemmin auteta kotitehtävissään, joten siellä syntyy helposti virheitä kun vastauksia ei pääse missään tarkistamaan.

Päivän ehdottomasti kiinnostavin vaihe oli tunti jonka pidin Intiasta, tarkemmin ottaen Himalajan vuoristosta ja sen tarkoituksista. Katsoimme ensin missä Himalaja on, ja lähdimme miettimään mitä mahdollista hyötyä vuoristosta voisi Intialle olla ja tätä kautta kertasimme useita vuoriston vaikutuksia ympäristölle. Käytin oppitunnin tukena erästä Tuulalta saamaani oppikirjaa, josta lähinnä otin erillisiä pieniä faktoja, pääosin muokkasin tunnin itse. Kirjoitimme vihkoon vuoriston eri ominaisuuksia ja sitten kertasimme niitä. Se tapa, jolla pääsimme keskustelemaan vuoriston ominaisuuksista, onnistui mielestäni oikein hyvin. Johdattelin oppilaat joidenkin piirrosten avulla ymmärtämään yksinkertaistetusti minkälainen ilmasto vuorien rinteillä on ja miksi. Tunti oli sopivan aktivoiva, visuaalinen ja sisällöltään hyvän kokoinen. Tunnin päätteeksi mietimme vielä hieman, mitä muita vuoristoja maailmassa on ja mistä vuoristot mahtavat saada alkunsa.

Opetuspuheeni sujui varsin hienosti, ja toisinaan huomasin että tämä perusteellisuus, jota olen pyrkinyt noudattamaan opettaessani, on saanut minut automaattisesti miettimään hyvin tarkkaan mitä sanon. Saattoi olla, että jossain tilanteessa minulla oli hankaluuksia muotoilla jotakin asiaa mutta kykenin löytämään kiertoilmaisun välittömästi, joten hapuiluni ei ollut välttämättä edes näkyvää. Havainnollistin asiat hyvin ja yksinkertaisen oloisesti. Kaiken kaikkiaan minusta tuntui, että olisin voinut pitää Suomessa sisällöltään melko lailla samanlaisen tunnin. Annoin myös oppilaille monisteen, josta heidän piti löytää mm. Himalajat, Ganges ja Goa.

Oppilaiden joukossa tietenkin vaikuttaa se, että useaa ikäluokkaa on edustettuna, joten välillä voi olla että joudun selittämään jonkin asian tarpeettoman perusteellisesti Reubenille ja Chrysannille. En usko että tämä on kuitenkaan haitannut mitään.

 

22.3.2011

Reeves teki tänään kymmenennen kirjan ensimmäisen Quizin ja sai siitä 94 pistettä, eli kirkkaasti läpi. Eilen hän jo osoitti lupauksia siitä, että hän olisi opiskellut omatoimisesti kotona asioita ja todella ymmärtänyt kielioppia. Kyselin tänään häneltä kautta rantain muitakin kielioppiin liittyviä asioita, ja hän tuntui muistavan kaiken. Olen erittäin tyytyväinen tähän oppisisältöjen kohentumiseen. Tästä huolimatta suurin muutos on tapahtunut Reevesin asenteessa ja viitseliäisyydessä. Hän tulee kouluun ja näkyy olevan innoissaan, ei viivyttele kirjojen esille ottamisessa vaan omatoimisesti valmistautuu tekemään tehtäviä ja todella tekee niitä, hyvällä tahdilla ja välillä kysyen neuvoa kun sitä tarvitsee eikä laiskasti joka käänteessä. Sama kehitys on tapahtunut Reubenilla, tuntuu siltä kuin molemmat heistä haluaisivat ottaa “loppukirin” ennen koulun lukukauden loppua ja ymmärtäisivät todella kuinka etuoikeutettuja he ovat ollessaan tämän kaltaisessa kotikoulussa jossa he saavat yksilöllistä opetusta.

Myös Renelly tuntuu tänään ja eilen skarpanneen hieman aikaisemmasta. Viime viikon pohjanoteerauksen jälkeen hän on löytänyt uutta puhtia, vaikka ei tulekaan saamaan kirjasarjaa loppuun. Tänään hän teki muistiinpanoja flamingoista ja tuntui noudattavan muistiinpanojen ottamisen periaatetta oikeaoppisesti. Tärkeintä myös Renellyllä tässä kehityksessä on asenteen muutos. Renelly jaksaa enemmän ja opiskelussa on hänen mielestään järkeä (ja myös paljon haastetta).

Tänään päivän lopuksi pidin pitkän musiikin tunnin, jonka alussa kertasimme nopeasti musiikin teoriaa eli esimerkiksi nuottien pituuksia. Oppilaat jäljensivät taululta vihkoihinsa pieniä matemaattisia nuottien ynnäämistehtäviä. Harjoittelimme tämän jälkeen laulut Swing Low ja Your Word, molemmat hengellisiä lauluja. Otimme mukaan myös muutaman perkussiosoittimen. Dalia ja Chrysann eivät tunteneet nuotteja entuudestaan yhtä lailla kuin Reeves Renelly ja Reuben, joka tuli minulle pienenä yllätyksenä. Uskon, että Dalia otti tästä tunnista opikseen, hänellä on nopeat hoksottimet. Joka tapauksessa musiikin tuntimme eivät noudata minkään opetussuunnitelman tavoitteita, tarkoituksena on vain luoda musiikin teoriasta nopea läpiluotaus joka antaa mahdollisesti valmiudet itsenäisemmälle musiikkiin perehtymiselle.

Nämä vaatimukset tunti täytti erittäin hyvin. Oppilaat jäljensivät vapaaehtoisesti laulujen sanat ja soinnut vihkoihinsa. Palaamme näihin kappaleisiin luultavasti jälkeenpäin.

 

 

23.3.2011

 

Reuben teki tänään Language Artsin kahdeksannen kirjan Light Unit Testin. Hän sai pisteikseen 82 tästä, ja yllätyksekseni oli unohtanut täysin miten sanoja aakkostetaan. Kävimme kaikkien kanssa yhdessä läpi aakkostamiskilpailun : Ensin lämmittelimme aakkostamalla yhdessä eläimiä ja eri kaupunkeja. Sitten pyysin oppilaita poistumaan huoneesta kun kirjoitin suman aakkostettavia sanoja taululle. Oppilaat palasivat laittamaan nämä kilpaa järjestykseen. Renelly voitti täpärästi tämän kisan. Uskon, että kyseessä oli Reubenilla vain jokin sekaannus, joita toisinaan tapahtuu.

Olemme keskustelleet Tuulan kanssa opettajuudesta Suomessa ja täällä. Kun olin vierailulla valtion koulussa jonkin aikaa sitten, eräässä luokassa opettaja sanoi leikillisesti, että haluaa minut osaksi henkilökuntaa. Mietin tietenkin heti, minkälaista todella se olisi. Tuossa koulussa eräs este olisi se, että en puhuisi oppilaiden omaa äidinkieltä konkania. Oppikirjat ja opetus ovat molemmat englanniksi, mutta opettajalle on hyötyä konkanin osaamisesta koska oppilaat puhuvat sitä keskenään. Tämän lisäksi esteitä opettamiselle ei kuitenkaan ole. Sanoin Tuulalle taannoin rankan päivän jälkeen, että tästä kokemuksesta viisastuneena haluan tulevaisuudessa ehkä pikemminkin keskittyä suomeksi opettamiseen. Tällä hetkellä en ole asiasta enää niin varma. Uskon että opettajilta vaaditaan samoja luonteenpiirteitä ympäri maailman, oikeudenmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä empatiaan. Oppisisällöt tulee tietenkin osata mutta kuten oma esimerkkini osoittaa, kielioppiakin voi aikuinen ihminen oppia “lennossa”. Uskoni englannin kieleen on luja. Joka aikakaudella on ollut oma “lingua francansa”, mutta ei kuitenkaan tällaisena aikana jona maailman toiselle puolelle voi matkustaa parissa päivässä. Yhteinen kieli kuten englanti voisi, paitsi palvella markkinatalouden ja vaihdon tarpeita, myös auttaa kaukaisia kulttuureja ymmärtämään toisiaan paremmin.

Opettajan tutkinto ei ole kansainvälinen, suomalaiset opettajat opettavat suomeksi. On mietittävä olisiko tulevaisuudessa myös suomalaisten opettajankoulutuslaitosten kannattavaa panostaa englannin kielen rakenteisiin hieman tarkemmin? Suomalainen koululaitos opettaa jo tässä vaiheessa englantia niin perusteellisesti, että hyppäys ei olisi välttämättä niin suuri ja on mietittävä kuinka paljon kehittyneemmän kielen tajun tämä saattaisi opettajille kehittää. Olen jo täällä Goalla ollessani opettamisen ja omatoimisen perehtymisen ansiosta saavuttanut uudenlaisen ymmärryksen englannin kieliopista, tai ainakin siitä miten sitä tämän opetussuunnitelman mukaan tulisi opettaa.

Chrysann ja Dalia tultiin hakemaan tänäänkin aikaisemmin koulusta, joka on hieman valitettavaa mutta ymmärrettävää, he ovat lähes tehneet lähes kaiken mitä tehtävissä on kirjasarjoissa.

 

 

24.3.2011

Renelly on eniten jäljessä Language Artsissa. Hän teki tänään seitsemännen kirjan toisen Quizin, eräänlaisen välitestin. Hän sai tästä 78 pistettä, joka ei oikeastaan riitä siihen että menisimme eteenpäin. Kyseessä oli kuitenkin vain yhden tehtävän virhe, hän ei näet saanut yhtäkään oikein omistusmuototehtävissä. Hän ilmeisesti unohti täysin mitä tarkoittaa “possessive”. Kertasimme yhdessä tämän, ja päätin päästää Renellyn jatkamaan kirjan loppuun.

Reubenilla oli tänään mm. tehtävä, jossa hänen piti lukea eräs lyhyt talven tulosta kertova runo, ja kirjoittaa sitten omin sanoin mitä tämä runo saa Reubenin ajattelemaan. Ensin Reuben vain jäljensi yhden runon kohdan, eli ei ymmärtänyt tehtävänantoa tai ei jaksanut miettiä itse vastausta. Painotin hänelle, että kyse on hänen omista ajatuksistaan. Taas sama juttu. Kolmannella kerralla hän kirjoitti “Of how it can by white”, jolla ymmärsin hänen tarkoittavan ihmettelyä “How can it become so white so quickly?” tms. Tämänkaltaiset ontuvat lauserakenteet ovat hyvin tyypillisiä Reevesille, Reubenille ja Renellylle. Sen huomaa välillä myös heidän käyttämästään kielestä. “Here it went”, “This one you must get” ja jopa aikamuotojen virheet, tyyliin “I watch it yesterday” eivät ole harvinaisia heidän kohdallaan. He eivät ole oppineet lausejärjestyksen alkeissääntöjä, tai ovat oppineet ne jotenkin väärin. Kyseessä voi olla myös monen kielen yhtäaikaisen oppimisen aiheuttama hämmennys. Tämän tehtävän kaltaisissa tilanteissa minun on mietittävä, miten pitkältä alusta Reubenin kanssa pitäisi kieltä kerrata, jotta hän saavuttaisi kieliopillisesti virheettömän englannin.

Pidin tänään sisällöltään ehkä kaikkein vaikeimman tunnin. Tarkoituksenani on pitää muutama tunti Intian hallinnosta ja historiasta, ja alustin tätä tänään puhumalla Intian valtiosta yleensä : Sen kielistä, kulttuureista ja kansallisista juhlapäivistä. Erityisen vaikeaa oli mielestäni selittää mikä on kulttuuri, mitä on moraali ja mitä tarkoittavat uskontojen välillä vallitsevat moraalien erot. Tämä on vaikeaa paitsi kielellisten seikkojen takia, myös siksi että en tarkkaan tiedä kuinka hyvin perille Reuben ja Chrysann ovat. Varmistelin tätä tunnin lopussa ja kyselin kansallisten juhlapäivien ajankohtia, tarkistaakseni olivatko he seuranneet.

 

25.3.2011

 

Erityisen huono päivä Renellylle. Hänellä on tapana lannistua kun jokin ei suju, sen tiesin jo. Nyt vain sattui osumaan kohdalle tehtävä joka todella olisi vaatinut ajattelua. Tehtävässä oli kappale tiimalaseista ja ajan ottamisen historiasta. Kuvitteellinen Rufus oli tehnyt muistiinpanoja kehnosti tämän kappaleen pohjalta. Aiemmassa tehtävässä oltiin pyydetty luettelemaan hyvien muistiinpanojan ottamisen neljä kultaista sääntöä : Ole tarkka, pysy asiassa jne. Rufuksen huonoja muistiinpanoja piti kritisoida ja sanoa, minkä säännön hän milloinkin oli unohtanut. Myönnetään, että tehtävä oli joltain osin jopa minulle hieman haastava. Se olisi vaatinut kappaleen perusteellista lukemista ja ymmärtämistä. Renelly on välillä hyvin hidas lukemaan ja hän ei edelleenkään välillä ymmärrä lukemaansa. Nyt hän tuntui lannistuvan täysin kun pyysin häntä vain lukemaan kappaleen huolellisesti. Yritin auttaa häntä ja esittää selventäviä kysymyksiä Rufuksen vastauksista : “Onko Rufus tässä vastauksessa nyt ottanut huomioon tämän säännön?” jne. Mutta ei tietenkään ole järkevää vain kaataa vastauksia Renellyn päähän, pisteessä jossa hän on täysin lannistunut ja vailla mitään motivaatiota. Jouduinkin sanomaan hänelle vain, että olen hyvin pettynyt.

Tietyllä tavalla tämä epäonnistuminen heijastui muuhunkin päivään, minusta tuntui välillä ettei kielenkäyttöni vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi venyvää ja monipuolista. Matematiikkaa Reevesille opettaessa joudun joskus miettimään jotakin termiä tai etsimään sen sanakirjasta. En ole yleensä opettanut matematiikkaa, mutta Sushma tuli tänään pari tuntia myöhässä. Matematiikan kertaaminen oli kuitenkin minunkin kannaltani erittäin kiinnostavaa. Reevesillä oli esimerkiksi tehtävä, jossa pyydettiin etsimään “primo numberit” 30:n ja 50:n väliltä, eli numerot jotka eivät ole jaollisia muilla kuin yhdellä ja itsellään. Jouduimme yhdessä etsimään määritelmän sanakirjasta. Tämä on hieman ontuvaa, ja onnistuu ainoastaan kotikoulumme kaltaisessa järjestelyssä, mutta on myös hyvin perusteellista ja selkiyttävää myös Reevesille.

Pidin tänään kuvataiteen tunnin, jossa piirsimme ihmisen. Selitin ihmisen mittakaavoista piirtämisessä, ja luonnoksen tekemisen tärkeydestä ennen yksityiskohtia. Pyysin oppilaita piirtämään lopulta oikealla puolellaan istuvan ihmisen. Tämä ei luonnistunut, joten asetuin itse malliksi. Tämä olikin hyvä harjoitus etenkin ihmisen mittakaavoista ja myös kolmiulotteisesta piirtämisestä.

 

28.3.2011

Kävin tänään vierailemassa Pondan Almeida High Schoolissa, jossa opiskelevat luokat 5-10. Tämä tarkoittaa lapsia noin ikäluokista 11-16. Koulurakennus sijaitsi keskellä Pondan pientä kaupunkia Goan sisämaassa noin 20 kilometrin päässä pääkaupungista Panjimista. Koulun rehtori oli Tuulan ja Joaquimin ystävä, he olivat tiedustelleet minulle luvan saapua koululle ennalta. Koko koulu oli tällä hetkellä tekemässä kokeita, joten minulla ei ollut pääsyä luokkiin. Juttelin kuitenkin rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa koulun toiminnasta ja arjesta. Koulussa opiskeltiin lähes kaikkia samoja aineita kuin Suomessakin, mukaan lukien liikunta, atk ja tekstiilityöt. Koulun kirjastosta sain mukaani nivaskan kokeita, jotka olivat jääneet tänä keväänä ylimääräisiksi. Kaikkia aineita ei oltu tähän hetkeen mennessä vielä tehty, sain mm. tieteen, englannin ja ranskan kokeita. Kielen opiskelun valinnat tässä koulussa olivat hindi, konkani, sanskrit tai ranska. Hindi ja konkani olivat näistä suosituimmat, kirjastonhoitaja sanoi ranskan kielen opiskelun olevan jäänne brittihallinnon ajoilta ja uskoi tämän poistuvan ajan myötä. Koulun opetuskielenä toimi yksinomaan englanti, vaikka opettajat kuuluivatkin keskenään kommunikoivan usein konkaniksi.

Koulun henkilökunta oli kiireistä mutta ystävällistä. Heidän käytöksestään huomasi että he ovat tottuneita pitämään kuria. Tähän on syytäkin, koska Almeidan koulussa opiskelee lähes 2000 oppilasta.

Palasin Pondasta aikaisessa, joten ehdin pitämään Intian historian tunnin. Tämä oli nopeasti hoidettu, 40 minuutin aikana kävimme Intian historian läpi vuodesta 3500 e.a.a. vuoteen 1947. Tämä tapahtui tietenkin hyvin suurpiirteisesti. Vastaan tuli sanoja joita oppilaat eivät tunteneet kuten invade ja civilization. Etsimme toisen näistä sanakirjasta oman selitykseni lisäksi, jotta ymmärtäisimme käsitteen perusteellisesti. Uskon, että olisin suomeksi pitänyt samanlaisen tunnin Intian historiasta. Kyse oli suurista linjoista, joista joitakin aion ottaa huomenna tarkempaan käsittelyyn. Ehdimme ehkä vielä tehdä ryhmätöitä jostakin Intian historian ajasta.

 

29.3.2011

 

Huomaan, että oma roolini opettamisessa keskittyy päivien alkuun ja loppuun. Sushma saapuu vasta kello yhdeltätoista ja lähtee paikalta noin kello yhdeltä, joten aamulla ehdimme käydä läpi Language Artsia hyvän tovin ja iltapäivällä otan oppitunnin joka tänään oli Intian historian kertausta ja tärkeiden merkkihenkilöiden kuten Gandhin ja Jawaharlal Nehryn käsittelyä. Chrysann ja Dalia ovat viimeistä viikkoaan koulussa, ja Dalia auttelikin aamulla minua apuopettajan roolissa Reubenin ja Chrysannin kanssa. Tällä aikaa kertasin Reevesin kanssa adverbejä.

Huomasin Reubenin kanssa että hänen oikeinkirjoituksessaan on vieläkin valtavia aukkoja, pilkut ja pisteet eivät päädy oikeille kohdilleen. Tämä onkin ehkä vaikein asia oikeinkirjoituksessa tällä hetkellä. Toivoin aamulla, että ehtisin iltapäivällä yhdessä kaikkien oppilaiden kanssa kerrata oikeinkirjoitusta. En kuitenkaan ehtinyt. Opiskelutahti ei ole paras mahdollinen vieläkään, vaikka olemme kohentaneet paljon. Renelly osoitti tänään Self Checkissään jo valtavaa parannusta. Yhdessäkään tärkeässä kohdassa hänellä ei ilmennyt samanlaista haparointia kuin esimerkiksi viime viikolla. Kehuin häntä tästä, kun taasen Reubenille ja Reevesille ääneen annoin palautetta heidän kehnosta kieliopistaan. Pohdin ääneen, että he eivät ehkä koskaan opi puhumaan kunnollista englantia jos he eivät kiinnitä todella huomiota omaan kielioppiinsa.

Tämä on tosiasia, toinen seikka on sitten se, että onko tällä heidän itsensä mielestä mitään väliä. Reevesin kanssa pelasimme tänään, Dalian ja Chrysannin lähdettyä koulusta, sulkapalloa. Reeves sai idean uudesta pelistä jossa hyödynnettäsiin sulkapallomailoja, mutta en ymmärtänyt mitään hänen “sääntöjen selostuksestaan”. Etenkin, kun hän innostuu tai kiivastuu, Reevesin lauseiden järjestys on mitä sattuu ja sanat tulevat suusta ulos aivan erikoisessa muodossa joka ei muistuta englantia välillä paljoakaan. Edelleenkään minulla ei ole tässä tilanteessa muuta keinoa kuin kehottaa häntä muotoilemaan sanomansa huolellisemmin.

Reevesin ja Reubenin kanssa pidimme tänään myös lyhyen kotitaloustuokion, kun laitoin heidät siivoamaan keittiön ruokailun jälkeen. Perustelin tässä taas mahdollisimman hyvin sen, miksi on tärkeää pitää keittiö puhtaana. Pojat eivät laittaneet hanttiin vaan työskentelivät hiljaisesti, joskin hätäisen oloisesti.

30.3.2011

 

31.3.2011

Olemme erittäin haastavissa kohdissa Reubenin ja Renellyn kanssa : Reuben käsittelee runoutta ja Renelly mm. synonyymejä. Renellyn sanavarasto ei lähtökohtaisesti ole kovin hyvä, joten joudumme käyttämään paljon sanakirjaa. Minäkään en tunne niin monia synonyymejä useille verbeille, joten en voi auttaa häntä tässä. Sanakirja on kuitenkin paras mahdollinen apu. Renelly siis joutuu välillä etsimään Thesauruksesta vastineita/synonyymejä verbeille, ja jos ei ymmärrä synonyymiä, etsii sitten sen sanakirja-osiosta. Mielestäni tämä on hyvin antoisaa, koska Renellyn suurimpia ongelmia kielenkäytössä ovat lauseen sanojen järjestys ja sanavarasto. Käsittelemme yhdessä eri synonyymejä : Missä tilanteissa tätä voisi käyttää, miten nämä kaksi eroavat toisistaan jne. Renelly näkee sanavaraston laajentamisen hyödyn ja on selkeästi motivoitunut tekemään tehtäviään. Opin välillä itsekin yllättäen : Renelly tiesi, että swallow tarkoittaa sekä nielemistä että pääskyä.

Reuben teki toisen Quizin, ja ei hallinnut lyhenteitä melkein lainkaan. Yritän keksiä keinon harjoitella näitä. Tämä on taas kohta minulle, jossa itsellänikin on kertaamisen paikka kielessä. Esimerkiksi jaardin, jalan ja gallonan lyhenteet ovat minulle auttamatta hieman vieraita. Reuben laski tehtävissään esimerkiksi runojen “syllableja” eli äänteitä. Nämä eivät menneet aivan oikein, joten kertasimme.

Kyse englannin opettamisessa on tietenkin pitkälti sanaston osaamisessa. Suurpiirteisesti tietosisältöjen hallitseminen ei mielestäni ole niin iso juttu, mutta tarkkaan hallintaan menee aikaa. TOEFL-koetta en ole tehnyt, mutta tulen tekemään. Useat työnantajat palkatessaan opettajia ulkomailta lisäävät hakemukseensa että opettajan tulisi olla syntyperäinen englannin puhuja.

Päivän lopussa pidin tunnin, jonka alussa teimme muistiinpanoja Intian päätöksenteosta. Kertasimme mikä on hallitus, ja että jokaisessa Intian maakunnassa on oma hallintonsa. Näillä kaikilla hallinnoilla on oma tehtävänsä, joka on lähinnä lakien säätäminen ja oikeuden jakaminen. Mietimme mitä kaikkea oikeuden jakaminen voi valtiossa tarkoittaa, ja puhuimme siitä mihin valtiot laittavat rahaa ja mistä rahat tulevat. Dalia ja Reeves olivat aktiivisimpia kuuntelijoita, ja uskon että he parhaiten ymmärsivät tämän. Jouduimme miettimään myös joitakin sanoja, joita emme kirjoittaneet välillä edes ylös. Tämä ei ole toimiva metodi, ja minulla on epäilykseni että nämä eivät jääneet muistiin. Pääasia, eli se miten päätöksenteko hyvin suurpiirteisesti Intiassa tapahtuu ja mistä asioista päätetään, tuli selvitettyä.

Ylipäänsä opettamani sisällöt ovat olleet turhan repaleisia, kun puhun täysin omista tunneistani. Ehkä se, että mitään opetussuunnitelmaa ja ohjenuoraa ei ole ollut, on hieman ajanut minut haahuilemaan tuntien aiheiden välillä ja päätynyt vaan tekemään jotain mikä on vaikuttanut mielekkäältä. Intia -tunnin jälkeen siirryimme taiteeseen, olin ottanut valmiiksi neljä kuvaa suomalaisesta luonnosta ja tarkoituksena oli piirtää suomalainen maisema. Tehtävä oli hyvin vaikea, ja alustin kertomalla Järvi-Suomesta, paikallisista puulajeista ja metsätyypeistä sekä rakennuksista. Aloitin itse piirtämään taululle maisemaa ja uskon, että oppilaille vähitellen selkeni minkälaista esimerkiksi suomalainen maisema voisi olla. Piirsin kuvaani myös saunan ja kerroin sen tarkoituksesta. Lopuksi lisäsimme kuvaan lipun, jonka sai tehdä joko Intian tai Suomen väreihin.

 

4.4.2011

Ensimmäinen päivä, jonka opetin täysin itsekseni. Paikalla olivat enää Reuben, Reeves ja Renelly, mutta hankaluuksien määrä aineissa ja tehtävien tarkistaminen työllistivät minut kuitenkin kokonaisvaltaisesti. Tavoitteeni tälle viikolle ja ensi viikon maanantaille ja tiistaille on joka oppilaan kohdalla erilainen : Reubenin tulisi saada Language Arts -kymmenes kirja loppuun. Renellylle riittää, jos hän viimeistelisi kahdeksannen kirjan. Reeves on saanut valmiiksi Language Artsinsa, mutta hän on matematiikassa vasta yhdeksännessä kirjassa. Reeves ei kuitenkaan ole tehnyt Light Unit testiään kymmenennestä vaan ainoastaan vaihtoehtoisen testin, yksinkertaisesti koska emme löytäneet oikeaa. Nyt joudun kertaamaan Reevesin kanssa avoimesti ja suullisesti kymmenennen kirjan sisältöjä varmistaakseni, että hän on ymmärtänyt ne.

Reuben teki yhdeksännen vaihtoehtoisen Light Unit testinsä ja läpäisi sen pistein 84/100. Hän ei edelleenkään osannut kunnolla aakkostaa, joten kävimme yhteisesti vaihe vaiheelta läpi aakkostamistehtävän kaikkien kolmen kanssa.

Kun olin yksin oppilaiden kanssa, kykenin organisoimaan koko päivän kulun paljon paremmin ja perusteellisemmin. Selitin kaikille oppilaille, mitä toivon heidän tänään tekevän ja kerroin myös viikon kulusta suurpiirteisesti. Päivän alussa kirjoitin lauseen taululle, jonka oikeinkirjoituksen he yhteisesti korjasivat. Lause oli “Well, when I go back to Finland, I will vote” said Matti. Tästä pääsimme äänestämisteemaan ja demokratiaan. Puhuimme tästä yhteisesti, sekä aiheista miksi ihmiset äänestävät, ketä oppilaat äänestäisivät jos heillä olisi äänioikeus, miksi ihmiset asettuvat äänestettäviksi jne. Vaikka sivusimme aihetta nopeasti, näin pieni ryhmä takaa minulle sen mahdollisuuden, että voin tavallaan varmistua että kaikki ymmärtävät koko ajan mistä puhutaan. Palautteen saaminen on myös helpompaa oppilaiden taholta : Jos Reuben ei ymmärrä jotakin ollenkaan, näen sen hänen kasvoiltaan melko helposti. Siinä tapauksessa on pyrittävä toisenlaiseen ilmaisuun tai havainnollistettava asiaa taululla tai esimerkin kautta.

Myös tavoitteellisuus on toisenlaista, kun Sushma ei ole mukana opettamassa matikkaa tai scienceä. Olen itse täysin tietoinen siitä, missä kohtaa oppilaat menevät kirjoissaan ja kuinka paljon he ymmärtävät mistäkin kohdasta. Tämä on yksilöllisintä opetusta, jota ehkä koskaan tulen harjoittamaan. Kolme oppilasta tekee tehtäviä sitä tahtia, että minun täytyy lähes koko ajan olla tarkastamassa heidän tehtäviään erikseen. Englannin käyttöni on kaikissa kielissä, nyt myös matematiikassa ja sciencessä, harjaantunut siihen pisteeseen etten hämmenny erikoissanastosta ja kielenkäyttöni hitaus ei enää häiritse opetuspuhetta. Pikemminkin voisi sanoa että erityishuomio jota olen osoittanut englannille täällä ollessani, on tehnyt puheestani selkeämpää ja itsevarmempaa, kuin mitä se oli aiemmin.

torstai, 17. maaliskuu 2011

Uudenvuoden aatto

18.3.2011

Renelly saapui tänään kouluun, kuten odotettua oli. Hän teki Social Studies -kirjaansa, kohtaa jossa puhuttiin siitä miksi maantiedon opiskeleminen on tärkeää. Oppikirjan teksti oli hyvin yksinkertainen, kuten siitä esitetyt kysymyksetkin. Vaikka autoin häntä alkuun ja purin tekstiä, hän ei päässyt alkuun. Olemme Tuulan kanssa useasti purkaneet Renellyn luetun ymmärtämisen ongelmaa, enkä vieläkään ymmärrä sitä kunnolla. Kun tekstin lukee hänen kanssaan, hän tuntuu osaavan lukea sen kunnolla ja ymmärtääkin. Mutta kun hänet jättää yksin työskentelemään, hän ei saa mitään aikaan.

Keskustelimme tänään Cecilin, lasten kuskin kanssa Renellystä koulun päätyttyä ja hän mainitsi, että Renellyä on lähes aina menneisyydessä ohjattu jollain tavoin oikeaa vastausta kohti. Jopa siinä määrin, että opettajat ovat suoraan sanoneet hänelle mitä kirjoittaa. En tiedä tulisiko tästä syyttää sitten intialaista koululaitosta, joka ei panosta varsinaiseen ymmärrykseen vaan jäljentämistaitoihin ja ulkoa opettelemiseen. Renellyllä on joka tapauksessa valtava aloitekyvyn ongelma, josta emme tunnu pääsevän yli emmekä ympäri.

Kun osoittaa huomiota jokaiselle oppilaalle erikseen, on tietenkin hypittävä luokka-asteelta toiselle koko ajan. Tänään olin taas lähes menettämässä hermojani Reevesin ja Reubenin kanssa, kun joku juuri kertaamamme asia unohtui heti. Kun opettaa lasta kahdestaan, ei ole olemassa ryhmän luomaa yhteisoppimistilannetta, jossa innokkaat oppilaat tavallaan “johdattaisivat” muun ryhmän myös oivaltamaan mistä missäkin esim. kieliopin seikassa on kyse. Yleensä luokka muodostaa eri tasoisten oppilaiden kokonaisuuden, jossa taidokkaimmat sijaitsevat “lähikehityksen vyöhykkeellä” niitä oppilaita ajatellen, jotka ovat nuorempia tai vain hieman hitaampia oppimaan asioita. Tässä luokkamuodossa ei ole lähikehityksen vyöhykettä. Reeves ja Dalia ovat samassa kirjassa, mutta he ovat siiinäkin silti niin kaukana toisistaan että tsemppivaikutus ei ole Reevesiin kovin suuri. Kuitenkin Reevesistä näkee sen, että hän haluaisi olla yhtä taidokas englannissa kuin Dalia.

Pidimme tänään musiikkitunnin, opettelimme kaksi suomalaista laulua : Rölli ja Rati riti ralla. Käänsin nämä laulut ensin englanniksi ja harjoittelimme sanojen ääntämistä. Tehtävä oli vaikea mutta pääsimme tavoitteeseemme, musiikin luomiseen yhdessä. Teemme tästä lähin enemmän musiikin tunteja.

 

21.3.2011

Päivä toisti joltain osin “totuttua kaavaa”, jossa minä ja Sushma tarkistamme oppilaiden kotitehtävät ja seuraamme yksilöllisesti mitä oppilaat tekevät. Lähes aina oppilailla on jotain korjattavaa kotitehtävissään. Tällä kertaa esimerkiksi Reeves oli jostain syystä unohtanut verbin monikkomuodot, että singular -verbi sisältää aina s-kirjaimen perässään. Reeves ja Reuben ovat edistyneet siinä mielessä, että kun heidän kanssaan kertaa asioita he todella tuntuvat muistavan nämä asiat. Ilmeisesti heitä ei kotona liiemmin auteta kotitehtävissään, joten siellä syntyy helposti virheitä kun vastauksia ei pääse missään tarkistamaan.

Päivän ehdottomasti kiinnostavin vaihe oli tunti jonka pidin Intiasta, tarkemmin ottaen Himalajan vuoristosta ja sen tarkoituksista. Katsoimme ensin missä Himalaja on, ja lähdimme miettimään mitä mahdollista hyötyä vuoristosta voisi Intialle olla ja tätä kautta kertasimme useita vuoriston vaikutuksia ympäristölle. Käytin oppitunnin tukena erästä Tuulalta saamaani oppikirjaa, josta lähinnä otin erillisiä pieniä faktoja, pääosin muokkasin tunnin itse. Kirjoitimme vihkoon vuoriston eri ominaisuuksia ja sitten kertasimme niitä. Se tapa, jolla pääsimme keskustelemaan vuoriston ominaisuuksista, onnistui mielestäni oikein hyvin. Johdattelin oppilaat joidenkin piirrosten avulla ymmärtämään yksinkertaistetusti minkälainen ilmasto vuorien rinteillä on ja miksi. Tunti oli sopivan aktivoiva, visuaalinen ja sisällöltään hyvän kokoinen. Tunnin päätteeksi mietimme vielä hieman, mitä muita vuoristoja maailmassa on ja mistä vuoristot mahtavat saada alkunsa.

Opetuspuheeni sujui varsin hienosti, ja toisinaan huomasin että tämä perusteellisuus, jota olen pyrkinyt noudattamaan opettaessani, on saanut minut automaattisesti miettimään hyvin tarkkaan mitä sanon. Saattoi olla, että jossain tilanteessa minulla oli hankaluuksia muotoilla jotakin asiaa mutta kykenin löytämään kiertoilmaisun välittömästi, joten hapuiluni ei ollut välttämättä edes näkyvää. Havainnollistin asiat hyvin ja yksinkertaisen oloisesti. Kaiken kaikkiaan minusta tuntui, että olisin voinut pitää Suomessa sisällöltään melko lailla samanlaisen tunnin. Annoin myös oppilaille monisteen, josta heidän piti löytää mm. Himalajat, Ganges ja Goa.

Oppilaiden joukossa tietenkin vaikuttaa se, että useaa ikäluokkaa on edustettuna, joten välillä voi olla että joudun selittämään jonkin asian tarpeettoman perusteellisesti Reubenille ja Chrysannille. En usko että tämä on kuitenkaan haitannut mitään.

 

22.3.2011

Reeves teki tänään kymmenennen kirjan ensimmäisen Quizin ja sai siitä 94 pistettä, eli kirkkaasti läpi. Eilen hän jo osoitti lupauksia siitä, että hän olisi opiskellut omatoimisesti kotona asioita ja todella ymmärtänyt kielioppia. Kyselin tänään häneltä kautta rantain muitakin kielioppiin liittyviä asioita, ja hän tuntui muistavan kaiken. Olen erittäin tyytyväinen tähän oppisisältöjen kohentumiseen. Tästä huolimatta suurin muutos on tapahtunut Reevesin asenteessa ja viitseliäisyydessä. Hän tulee kouluun ja näkyy olevan innoissaan, ei viivyttele kirjojen esille ottamisessa vaan omatoimisesti valmistautuu tekemään tehtäviä ja todella tekee niitä, hyvällä tahdilla ja välillä kysyen neuvoa kun sitä tarvitsee eikä laiskasti joka käänteessä. Sama kehitys on tapahtunut Reubenilla, tuntuu siltä kuin molemmat heistä haluaisivat ottaa “loppukirin” ennen koulun lukukauden loppua ja ymmärtäisivät todella kuinka etuoikeutettuja he ovat ollessaan tämän kaltaisessa kotikoulussa jossa he saavat yksilöllistä opetusta.

Myös Renelly tuntuu tänään ja eilen skarpanneen hieman aikaisemmasta. Viime viikon pohjanoteerauksen jälkeen hän on löytänyt uutta puhtia, vaikka ei tulekaan saamaan kirjasarjaa loppuun. Tänään hän teki muistiinpanoja flamingoista ja tuntui noudattavan muistiinpanojen ottamisen periaatetta oikeaoppisesti. Tärkeintä myös Renellyllä tässä kehityksessä on asenteen muutos. Renelly jaksaa enemmän ja opiskelussa on hänen mielestään järkeä (ja myös paljon haastetta).

Tänään päivän lopuksi pidin pitkän musiikin tunnin, jonka alussa kertasimme nopeasti musiikin teoriaa eli esimerkiksi nuottien pituuksia. Oppilaat jäljensivät taululta vihkoihinsa pieniä matemaattisia nuottien ynnäämistehtäviä. Harjoittelimme tämän jälkeen laulut Swing Low ja Your Word, molemmat hengellisiä lauluja. Otimme mukaan myös muutaman perkussiosoittimen. Dalia ja Chrysann eivät tunteneet nuotteja entuudestaan yhtä lailla kuin Reeves Renelly ja Reuben, joka tuli minulle pienenä yllätyksenä. Uskon, että Dalia otti tästä tunnista opikseen, hänellä on nopeat hoksottimet. Joka tapauksessa musiikin tuntimme eivät noudata minkään opetussuunnitelman tavoitteita, tarkoituksena on vain luoda musiikin teoriasta nopea läpiluotaus joka antaa mahdollisesti valmiudet itsenäisemmälle musiikkiin perehtymiselle.

Nämä vaatimukset tunti täytti erittäin hyvin. Oppilaat jäljensivät vapaaehtoisesti laulujen sanat ja soinnut vihkoihinsa. Palaamme näihin kappaleisiin luultavasti jälkeenpäin.

 

 

23.3.2011

 

Reuben teki tänään Language Artsin kahdeksannen kirjan Light Unit Testin. Hän sai pisteikseen 82 tästä, ja yllätyksekseni oli unohtanut täysin miten sanoja aakkostetaan. Kävimme kaikkien kanssa yhdessä läpi aakkostamiskilpailun : Ensin lämmittelimme aakkostamalla yhdessä eläimiä ja eri kaupunkeja. Sitten pyysin oppilaita poistumaan huoneesta kun kirjoitin suman aakkostettavia sanoja taululle. Oppilaat palasivat laittamaan nämä kilpaa järjestykseen. Renelly voitti täpärästi tämän kisan. Uskon, että kyseessä oli Reubenilla vain jokin sekaannus, joita toisinaan tapahtuu.

Olemme keskustelleet Tuulan kanssa opettajuudesta Suomessa ja täällä. Kun olin vierailulla valtion koulussa jonkin aikaa sitten, eräässä luokassa opettaja sanoi leikillisesti, että haluaa minut osaksi henkilökuntaa. Mietin tietenkin heti, minkälaista todella se olisi. Tuossa koulussa eräs este olisi se, että en puhuisi oppilaiden omaa äidinkieltä konkania. Oppikirjat ja opetus ovat molemmat englanniksi, mutta opettajalle on hyötyä konkanin osaamisesta koska oppilaat puhuvat sitä keskenään. Tämän lisäksi esteitä opettamiselle ei kuitenkaan ole. Sanoin Tuulalle taannoin rankan päivän jälkeen, että tästä kokemuksesta viisastuneena haluan tulevaisuudessa ehkä pikemminkin keskittyä suomeksi opettamiseen. Tällä hetkellä en ole asiasta enää niin varma. Uskon että opettajilta vaaditaan samoja luonteenpiirteitä ympäri maailman, oikeudenmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä empatiaan. Oppisisällöt tulee tietenkin osata mutta kuten oma esimerkkini osoittaa, kielioppiakin voi aikuinen ihminen oppia “lennossa”. Uskoni englannin kieleen on luja. Joka aikakaudella on ollut oma “lingua francansa”, mutta ei kuitenkaan tällaisena aikana jona maailman toiselle puolelle voi matkustaa parissa päivässä. Yhteinen kieli kuten englanti voisi, paitsi palvella markkinatalouden ja vaihdon tarpeita, myös auttaa kaukaisia kulttuureja ymmärtämään toisiaan paremmin.

Opettajan tutkinto ei ole kansainvälinen, suomalaiset opettajat opettavat suomeksi. On mietittävä olisiko tulevaisuudessa myös suomalaisten opettajankoulutuslaitosten kannattavaa panostaa englannin kielen rakenteisiin hieman tarkemmin? Suomalainen koululaitos opettaa jo tässä vaiheessa englantia niin perusteellisesti, että hyppäys ei olisi välttämättä niin suuri ja on mietittävä kuinka paljon kehittyneemmän kielen tajun tämä saattaisi opettajille kehittää. Olen jo täällä Goalla ollessani opettamisen ja omatoimisen perehtymisen ansiosta saavuttanut uudenlaisen ymmärryksen englannin kieliopista, tai ainakin siitä miten sitä tämän opetussuunnitelman mukaan tulisi opettaa.

Chrysann ja Dalia tultiin hakemaan tänäänkin aikaisemmin koulusta, joka on hieman valitettavaa mutta ymmärrettävää, he ovat lähes tehneet lähes kaiken mitä tehtävissä on kirjasarjoissa.

 

 

24.3.2011

Renelly on eniten jäljessä Language Artsissa. Hän teki tänään seitsemännen kirjan toisen Quizin, eräänlaisen välitestin. Hän sai tästä 78 pistettä, joka ei oikeastaan riitä siihen että menisimme eteenpäin. Kyseessä oli kuitenkin vain yhden tehtävän virhe, hän ei näet saanut yhtäkään oikein omistusmuototehtävissä. Hän ilmeisesti unohti täysin mitä tarkoittaa “possessive”. Kertasimme yhdessä tämän, ja päätin päästää Renellyn jatkamaan kirjan loppuun.

Reubenilla oli tänään mm. tehtävä, jossa hänen piti lukea eräs lyhyt talven tulosta kertova runo, ja kirjoittaa sitten omin sanoin mitä tämä runo saa Reubenin ajattelemaan. Ensin Reuben vain jäljensi yhden runon kohdan, eli ei ymmärtänyt tehtävänantoa tai ei jaksanut miettiä itse vastausta. Painotin hänelle, että kyse on hänen omista ajatuksistaan. Taas sama juttu. Kolmannella kerralla hän kirjoitti “Of how it can by white”, jolla ymmärsin hänen tarkoittavan ihmettelyä “How can it become so white so quickly?” tms. Tämänkaltaiset ontuvat lauserakenteet ovat hyvin tyypillisiä Reevesille, Reubenille ja Renellylle. Sen huomaa välillä myös heidän käyttämästään kielestä. “Here it went”, “This one you must get” ja jopa aikamuotojen virheet, tyyliin “I watch it yesterday” eivät ole harvinaisia heidän kohdallaan. He eivät ole oppineet lausejärjestyksen alkeissääntöjä, tai ovat oppineet ne jotenkin väärin. Kyseessä voi olla myös monen kielen yhtäaikaisen oppimisen aiheuttama hämmennys. Tämän tehtävän kaltaisissa tilanteissa minun on mietittävä, miten pitkältä alusta Reubenin kanssa pitäisi kieltä kerrata, jotta hän saavuttaisi kieliopillisesti virheettömän englannin.

Pidin tänään sisällöltään ehkä kaikkein vaikeimman tunnin. Tarkoituksenani on pitää muutama tunti Intian hallinnosta ja historiasta, ja alustin tätä tänään puhumalla Intian valtiosta yleensä : Sen kielistä, kulttuureista ja kansallisista juhlapäivistä. Erityisen vaikeaa oli mielestäni selittää mikä on kulttuuri, mitä on moraali ja mitä tarkoittavat uskontojen välillä vallitsevat moraalien erot. Tämä on vaikeaa paitsi kielellisten seikkojen takia, myös siksi että en tarkkaan tiedä kuinka hyvin perille Reuben ja Chrysann ovat. Varmistelin tätä tunnin lopussa ja kyselin kansallisten juhlapäivien ajankohtia, tarkistaakseni olivatko he seuranneet.

 

11.3.2011

Päivän opiskelutahti oli oikein hyvä, ja minusta tuntui että Reuben ja Reeves olivat todella oppineet joitakin asioita. Renelly oli jättänyt kirjat kokonaan kotiin, ja Reuben sanoi että hän oli tehnyt niin tahallaan. Renellyn oli tässä tilanteessa pakko siirtyä Sciencen pariin, mutta ilmaisin Renellylle huoleni siitä, että hänellä ei ole motivaatiota ollenkaan. Viime päivinä on selkeästi alkanut erottua se, että Renelly on oppinut kaikkein vähiten koko porukasta. Renellyn on vaikeinta keskittyä ja hallita kokonaisuuksia, ja häntä myös kiinnostaa englannin oppiminen vähiten. En ole vain aiemmin huomannut tätä, koska hän on perusluonteeltakin hieman passiivinen, toisin kuin esimerkiksi Chrysann jolla on vaikeuksia odottaa puheenvuoroaan.

Reevesin tapauksessa näyttää siltä, että hän saattaisi jopa ehtiä kirjasarjan loppuun eli tavoitteeseensa kuukauden sisällä.

Jaoimme luokat Sushman kanssa kahtia niin, että Reuben ja Chrysann menivät toiseen luokkaan ja loput toiseen. Siirtyilimme luokkien välillä, toisinaan autellen oppilaita jossain kohdissa. Menetelmä toimi hyvin. Reevesille tulivat oppisisältöinä uudenlaiset prepositiot kuten beyond, below tai within, Reuben mm. tunnisti äänteitä i ja är menestyksellisesti ja tuntui osaavan kaiken muunkin kunnialla.

Päivä meni niin lupaavasti että laskimme oppilaiden kanssa paljon leikkiä, juttelimme kaikenlaisista asioista ja otimme kokonaisuudessaan hieman rennommin. Oppilaat hieman villiintyivät juoksentelemaan ympäriinsä, ruokatunnin aikana enkä katso että sekään olisi huono asia.

 

14.3.2011

Kolmas viikko koulussa alkoi. Aloitin maanantain viettämällä puolitoista tuntia oppilaiden kanssa yksin. Tämän jälkeen Tuula saapui koululle. Ennen tätä kuitenkin etenimme Language Artsissa. Reevesillä ja Reubenilla oli ollut taas hieman vaikeuksia kotitehtävissään sekä he eivät ehkä olleet tehneet aivan kaikkia vaadittuja tehtäviä koska heistä ei ollut tuntunut siltä. Näin tapahtuessa olen selittänyt heille että ei kotitehtäviä tehdä näin, vaan tarkoituksena on tehdä kaikki tehtävät.

Reevesin ja Reubenin kanssa kertasimme samoja asioita, ja aloin ajatella että tämän kirjasarjan sisällöt eivät ehkä ole tarpeeksi havainnollistavia tälle kaksikolle. Ajattelin huomenna käydä läpi sanaluokkia kaikkien oppilaiden kesken. On löydettävä jokin selkeä keino, etsin tänään internetistä vaihtoehtoja. Oppilailla on välillä yllättäviä ja suuria vaikeuksia tunnistaa sanaluokkia. Verbi asetetaan mihin sattuu, samaten kuin adjektiivi ja substantiivi.

Reubenin kanssa hänen Light unit testiään kerratessa kävimme useaan kertaan läpi adjektiivit ja niitä kuvaavat adverbit (esim. liian hyvä, erittäin nopea). Vaikka kuinka monta kertaa käymme läpi tämän asian, Reuben tuntuu aina välillä arvaavan täysin sattumanvaraisen sanan adjektiiviksi ja adverbiksi. Samoin on verbin kanssa, voi olla että annan lauseesta esimerkin “Tämä ‘having’ tässä on verbi, ‘having’ on jonkin tekemistä ja verbi on tekemistä ilmaiseva sana” ja seuraavassa lauseessa hän yhtäkkiä sanoo, että “having” olisi adjektiivi. Tilanne on välillä hyvin turhauttava.

Tämä junnaamisen tunnelma on joskus jokseenkin rankkaa. Pyrin koko ajan parhaimman taitoni mukaan pysymään jokaisen eri oppilaan tehtävien tahdissa ja tukemaan heitä. Välillä tuloksia ei tunnu syntyvän millään. Ja välillä jokaisella oppilaalla olisi minulle asiaa eri kohdista omia kirjojaan. Joudun usein sanomaan etten pysty repeämään kahteen paikkaan kerrallaan, odota vuoroasi. Näin minulle syntyy siis jono asioista, tehtävistä joita olen sanonut tarkistavani ja jatkuvan stressin jomotus yhdessä kuumuuden kanssa ottaa joskus koville. Minun täytynee puhua tästä oppilaiden kanssa ja kehottaa heitä enempään oma-aloitteisuuteen. Jos oppilas on valmis Language Artsin tehtävissään, hän voi oma-aloitteisesti siirtyä seuraavaan Lessoniin tai vaihtaa oppiainetta matematiikkaan tai Scienceen.

Christian Light -kirjasarjan fundamentalistinen uskonnollisuus näkyy kirjasarjoissa joskus enemmän, joskus vähemmän. Sciencessä on toisinaan maininta “God made it this way”, muutoin sisällöt voivat olla suurin piirtein samoja kuin Suomenkin oppikirjoissa. Joskus esimerkkejä otetaan raamatun kertomuksista kaikissa aineissa, esimerkiksi matematiikassa saatetaan laskea sanallisia tehtäviä joissa esiintyy Nooa, Joona tai jokin muu raamatun henkilö. Language Artsissa raamattu otetaan mukaan joskus aivan konkreettisestikin, eli oppilaat etsivät raamatun jostain tietystä kohdasta jotakin sanaa tai kirjoittavat jonkun jakeen vihkoihinsa käsialaharjoituksena tms. En ole kokenut kirjasarjan avulla opettamista mitenkään ahdistavana vaikka joskus uskonto aiheuttaakin minussa ahdistusta. Tietyt kohdat ovat hieman arveluttavia ja kertovat vain yhden puolen totuudesta, kuten Reading -kirjassa, jota harvoin käsittelemme. Reading on siis luetun ymmärtämistä. Erään kerran luin tarinan hindupojasta joka halusi oppia, mutta hänellä ei ollut rahaa käydäkseen koulua. Lopulta hän pääsi lähetystyöntekijöiden ylläpitämään kouluun. Tarina voi periaatteessa olla todenmukainen, mutta tietenkin se on yksinkertaistamista. Länsimaiden, etenkin Ison-Britannian, vaikutus Intian kaltaisessa valtiossa on valtava ja poissulkematon. Syyt koulutuksen maksullisuuteen eivät ehkä alkujaankaan liity uskontoon millään tavoin. On muistettava myös että maailmassa on useita kristityn enemmistön maita jossa lapset käyvät yhtä heikosti koulussa kuin Intiassa.

Emme ehtineet tänään pitää mitään “hauskaa tuntia”, kuten taideaineita, mutta ehdimme yhdessä Reubenin ja Chrysannin kanssa lukea yhdessä eri eläinten hengitysmekanismeista ja katsoa aiheesta muutaman videon youtubesta. Internety on lisä oppitunteihin joka saa meidät kaikki hykertelemään innosta ja tietomäärän sekä mahdollisuuksien paljoudesta.

 

15.3.2011

 

Opetamme päivän suurimmaksi osaksi kahdestaan Sushman kanssa. Aloitamme päivän, kuten tavallista, rukouksella kuten oppilaat ovat tottuneet tekemään. Ennen tätä kerron kuitenkin lyhyesti mitä Japanissa on tapahtunut. Liitämme Japanin ihmiset rukoukseen mukaan. Tämän jälkeen kertaan kaikkien kanssa yhteisesti taululta käsin substantiiveja, adjektiiveja, verbejä ja pronomineja. Teemme tämän kaikki yhdessä ja mietimme, miksei jokin näistä voi olla mikään muu ja minkälaisia sanoja esimerkiksi adjektiivit ovat. Chrysann, joka on saman ikäinen kuin Reuben mutta tietyistä syistä käy 2-tason oppikirjoja läpi, tuntuu tietävän sanaluokka-asiat paremmin kuin Reuben. Reubenille erityistä haastetta tuottavat erityisesti adjektiivit.

Olen eri oppilaiden kanssa alakerrassa päivän aikana, osa tekee Light Unit Testejä, osa jotakin quiziä ja etsimmepä vielä tietoa tsunameistakin ja katsomme videoita Japanin tapahtumista.

Reubenin kanssa alakerrassa päivän aikana yritän havainnollistaa mitkä ovat adjektiiveja ja mitkä substantiiveja. Kuvailen substantiiveja sanomalla “they are something yo can see or touch, something yo can describe” ja Reuben keksii että esimerkiksi sanat “sky” tai “light” olisivat adjektiiveja koska niitähän ei voi koskea. Yritän selittää sanan “light” kaksoismerkitystä riippuen kontekstista, että tämä sana voi olla sekä adjektiivi että substantiivi, mutta pelkään että tämä menee jo liian monimutkaiseksi Reubenille.

Reuben pääsee Light Unit Testinsä läpi (löysin oikean, eilen tekemämme Alternate Light Unit testin lisäksi) pisteillä 85/100. Kertaamme verbin aikamuotoja, mikä on past mikä on present. Yritämme lisätä jokaiseen lauseen loppuun “yesterday” ja kuulostelemme sopiiko se. Uskon, että tämä auttaa oivaltamisessa.

Reevesin kanssa päivän aikana erityistä kummastusta koen, kun näen hänen Singular - Plural -valintansa verbeissä. Kaikki ovat väärin asetellut. En voi tulkita tätä muuten kuin että hän on unohtanut näiden sanojen merkityksen. Sovittelemme verbejä lauseisiin Reeevesin kanssa ja olen toiveikas sen suhteen, että hän muistaa tämän huomennakin.

Päätämme päivän kuvaamataidon tunnilla, jossa harjoittelemme perspektiiviä. Piirrämme huoneen, ja tunti sujuu mainion leppoisasti. Tämän viikon aikana englannin kieleni on alkanut sopia suuhuni jo erittäin hyvin. Sen puhuminen ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia, olen ryhtynyt keventämään opetuspuhettani joillakin sutkautuksilla. Havainnollistaminen ja asioiden selittäminen kiertoilmaisuilla on helpottunut valtavasti. Henkilökohtaisen kehityksen tunne on erittäin mukava, ja minusta tuntuu että oppilaatkin havaitsevat että olen rentoutunut. Lämpötila on päivisin todella korkea ja ajoittain huimauksen tunteen joutuu karkottamaan vedellä.

 

 

16.3.2011

Reeves teki tänään Self Checkin, joka edeltää kirjan Light Unit Testiä eli “loppukoetta”. Hän sai Self Checkistä 90/100, eli oikein hyvän määrän pisteitä. Hän yhtäkkiä tuntui osaavan kaikki asiat ongelmitta. Hän löysi adverbit, predikaattilausekkeet, adjektiivit, subjektit ja muut menestyksekkäästi. Myös Spelling -kohta meni lähes täydellisesti. Reeves oli itse oikein mielissään tästä menestyksestään, ja mainosti muille oppilaille tätä. Kehuin Reevesiä hillitysti ja kehotin häntä kertaamaan kirjaa huomista varten. Aiomme huomenna tehdä siis Reevesin kanssa Light Unit Testin, jonka jälkeen hänen tulisi siirtyä viimeiseen kirjaan.

Vastineeksi tälle Reevesin menestykselle Renelly ei ollut koskenutkaan kotitehtäviinsä Language Artsissa eikä matematiikassa. Hänen veljensä sanoivat että hän oli vain mennyt leikkimään koulun jälkeen eilen. Renelly ei itse kommentoi mitenkään tätä tekemättömyyttään, katselee vain passiivisesti seiniä, mutta joudumme toteuttamaan lupaamamme eli Renelly ei tule huomenna kouluun vaan hänelle tulee keksiä jotain muuta tehtävää. Sushma on antanut Renellylle jo kahtena päivänä melko paljon läksyä, 2-4 sivua per päivä, ja epäilemme Tuulan kanssa että tämä olisi ahdistanut Renellyä niin paljon että hän “meni lukkoon”. Tunnin aikana Renelly teki tehtäviä hyvin ja tuntui oivaltavan asioita, joka on poikkeuksellista aktiivisuutta hänen kohdallaan.

Reuben on Language Artsissa kohdassa, jossa hän kertaa aakkosjärjestystä. Tunnille oli varattu myös tehtävä, jossa hänen piti selittää toisin sanoin joitakin opiskelumenetelmiä (esim. revise). Reuben ei osannut tehdä tätä kohtaa. Vastaukset tietenkin löytyivät vastauskirjasta, mutta emme Reubenin kanssa löytäneet mitään paikkaa mistä hän olisi voinut näitä itselleen muistuttaa. Kirjasarjassa on tämän kaltaisia ongelmia toisinaan, joskin muutoin se on ainakin Language Artsin kohdalla ollut systemaattinen ja selkeä.

Uskon, että oma ymmärrykseni englannin kieliopista on kohentunut melko lailla. Diagrammien tekeminen tuntuu yhä selkeämmältä, enkä kohtaa enää yllätyksiä melkein missään kohdissa. Äänteiden paikallistaminen sanoihin tuntuu ilmeisemmältä ja osaan havainnollistaa paremmin mikä äänne on missäkin kohdassa sanaa.

Ja kun sitä mietin, niin usein opettajilla Suomessakaan ei ole “täydellistä” ymmärrystä kielioppiasioista. Kävimme Tuulan kanssa eräänä päivänä keskustelun siitä, miten suomen kieltä opetetaan. On melko vähän mitään sääntöjä, joita tankattaisiin, kuten että “nämä verbit taipuvat tällä tavalla ja nämä tällä” jne. Useimmat asiat vain opitaan ulkoa arkisessa elämässä ja kun jälkeen päin kysytään, miksi tämä verbi käyttäytyy kuten käyttäytyy, oppilas ei osaa sitä selittää. Aikamuotoja suomen kielessä tietenkin käydään läpi, ja paikallissijoja jne, ja nämä asiat ovat hyvin erilaisia englannin ja suomen kielissä. Olen kuitenkin kokenut, että englannin aikamuodot past, past participle, present ja present participle ovat olleet helppoja.

 

 

17.3.2011

Renelly ei saapunut lainkaan kouluun kuten olimme sopineet. Toivon, että hän tekee läksyjä tänään kotonaan ja tulee huomenna kouluun. Myöskään Dalia ja Chrysann eivät tulleet ollenkaan kouluun, mutta he ovat muutenkin erittäin hyvässä tahdissa kirjojensa kanssa joten kertasimme asioita Reevesin ja Reubenin kanssa tänään. Myös Sushma oli mukana aamupäivän. Reeves ja Reuben tekivät molemmat Light Unit Testin, Reeves language artsista ja Reuben matematiikasta.

Reeves sai 86 pistettä Light Unit testistään ja siirtyi kirjaan 10. Tämän kirjan ensimmäinen oppitunti oli sanojen good ja well eroista. Tämä paljastui heti ilmeisen vaikeaksi asiaksi.

Kävin tänään oikein mielenkiintoisia keskusteluja Reevesin ja Reubenin kanssa. Molemmat olivat viime vuonna valtion koulussa. Kumpikaan heistä ei ollut suuremmin pitänyt tästä koulusta, Reeves sanoi että “täällä oppii paremmin” ja vetosi myös siihen, että koulupäivät alkoivat valtion koulussa seitsemältä ja täällä aloitamme klo 10.

Poikien englannin kielioppi on ajoittain niin puutteellista, että se yllättää. Reeves käyttää toistuvasti muotoja kuten “Very large it was!” En tiedä mistä tämä johtuu, ehkä konkarin kielen rakenne on tämän kaltainen. Olen saanut selville, että Reeves Reuben ja Renelly kaikki puhuvat jonkin verran myös konkania, joka on siis Goan virallinen kieli. Konkan on täällä ehdottomasti puhutuin kieli, ja Reeves tuntuukin ymmärtävän konkania eniten. Oletan, että Reevesin ystävät ovat jossain määrin konkaninkielisiä. Ehkäpä Renelly ja Reuben ajan saatossa alkavat myös mieltyä enemmän ja enemmän konkanin kieleen.

Kieliopin puutteita huomasin myös Reubenin kanssa, korjatessani erästä tekstiä jonka hän oli kirjoittanut. Reuben ei ymmärrä lainkaan lauseen rakennetta eli mihin kohtaan laitetaan pisteet ja pilkut. Selitin jälleen kerran lauseen muotoa mielestäni aivan perinpohjaisesti. Molempien, Reevesin ja Reubenin kanssa on täytynyt lähteä liikkeelle aivan yksinkertaisimmista lauseopin asioista.

Loppupäivästä teimme kokeita New Scientist -pakkauksesta, jonka ostin. Saimme mm. pienen hehkulampun syttymään käyttämällä kännykkäni akkua virtalähteenä ja otimme selville marmorikuulien avulla mitä on inertia.

torstai, 10. maaliskuu 2011

Tapaninpäivä


9.3.2011 - KOULUVIERAILU

Keskiviikkona tein ekskursion paikalliseen keskikokoiseen noin 300 oppilaan kouluun. Koulu oli nunnien ylläpitämä, ja se sai osan rahoituksestaan valtiolta ja osan vanhemmilta. Saavuin koululle kello 8.30 ja seurasin yhden tunnin kulkua noin yhden oppitunnin verran. Luokka oli harjoittelemassa joitakin “runoja” joita lausuttiin englanniksi. Näitä loruja lausuttiin yhteen ääneen. Tämän jälkeen oppilaat lausuivat yhden tekstinkohdan yksi kerrallaan, nousten seisomaan aina vuorollaan kuten Suomessa joskus kymmeniä vuosia sitten.

Tästä siirryin eteenpäin erityisluokkaan. Luokassa oli noin kymmenisen oppilasta, yksi Down-syndroomaoppilas, joitakin autisteja ja joitakin oppimishäiriöitä tai kehitysvammoja joita en tunnistanut. Kuulin jälkeenpäin, että tämä luokka oli toiminut koulussa 7 vuotta, mutta ennen sitä koko Goan osavaltiossa oli vain yksi koulu erityisryhmille. Luokassa jokaiselle oli määritelty oma päiväohjelmansa ja luultavasti oma HOJKS. Eräät oppilaat olivat syvästi autistisia, eräs poika ei kyennyt keskittymään oikein mihinkään mitä hän teki, hänet sai juuri ja juuri keskittymään tehtävään jossa hän asetti esineen lokeroon, jossa sen samanlainen pari oli. Tässä luokassa olin hieman ulalla, en ole koskaan aikaisemmin ollut erityisryhmässä opettajana. Tässä ryhmässä kaksi opettajaa joutuivat ottamaan hyvinkin paljon fyysistä kontaktia oppilaisiin, jotka piti kirjaimellisesti kädestä pitäen välillä ohjata tekemään jotakin tehtävää. Päivän avauksessa kaikki kävivät vuorotellen kertomassa mikä päivä nyt on, jotkin kävivät omatoimisesti ja jotkin ohjattuna. Oppilaille jaettiin oikeasta toiminnasta palkinnoksi herkkupaloja kuten honey loops -muroja. Esimerkiksi kun he saapuivat jonoon pillin soidessa, jokaiselle sanottiin erikseen “Hyvä, sinä tulit jonoon kun pilli soi“ ja ojennettiin palkinto. Tällä tavoin päivä jaksotettiin tunteihin.

Näiden kahden luokan jälkeen liikuin luokissa hieman pikaisemmin ja aktiivisemmin. Esittäydyin muutamassa luokassa ja puhuin jonkin aikaa Suomesta. Luokat esittivät minulle ulkoa osaamiaan runoja englanniksi ja konkaniksi. Osa niistä oli hyvin pitkiä ja kun luokka esitti ne yhteen ääneen ja lujaa, esitys oli melko vaikuttava.

Menin myös yläkouluun poikkeamaan, jossa pidinkin sitten pisimmän tuntini Suomesta ja suomalaisuudesta. Ehdin jopa opettaa suomen kielen fraaseja ja pyytää luokkaa opettamaan minulle joitain asioita konkariksi, joka siis on useimpien paikallisten äidinkieli.

Yläkoulussa (noin ikäluokat 11-16) opettajat olivat hieman stressaantuneemman oloisia, ja luokkakoot olivat suurempia. Yläkoulussa kaikki kirjat olivat englanniksi, alakoulussa opetusta oli myös konkariksi ja paikalliset aakkoset opeteltiin siellä. Tilat yläkoulussa olivat hieman paremmat, mutta vain hieman. Luokkien pulpetit olivat poikkeuksetta karuja, eikä tiloja oltu kunnostettu lainkaan samalla tavalla kuin Suomessa.

Opettajien toteuttama pedagogiikka oli myös erilaista, johtuen tietenkin myös suurista luokkakoista. Alakoulussa oppilaita pyydettiin eräässä vaiheessa tavaamaan sanoja vuorotellen. Jos oppilas ei osannut tavata sanaa tai empi yrittäessään, joku toinen sai yrittää tavata hänen puolestaan. Oppilaat olivat silmäänpistävän innokkaita tässä. Kun sana oli tavattu oikein, oppilas joka ei ollut tätä osannut, tavasi sen vieressä istuvansa oppilaan kanssa ja tavauskierrosta jatkettiin. Erityisesti mieleeni jäi oppilaiden erityinen keskittyneisyys näiden harjoitusten aikana ja into jolla he suhtautuivat esimerkiksi tavaamiseen. Suomessa vastaavaa ei näe oikeastaan koskaan. Kilpailu luokan sisällä oli ilmeisesti jo tässä varhaisessa koulutaipaleen vaiheessa kovaa.

Alakoulussa luokkakoot olivat 30-50 ja yläkoulussa 40-50 oppilasta, ja tähän nähden hyvin pienet ja kuumat luokat asettavat melko haastavat puitteet opetukselle. Eräs yläkoulun opettaja kertoi minulle, että 15 vuotta sitten kun hän aloitti opettajan uransa, kurinpito oli kovin erilaista kuin nykyään. Tällä hän tarkoitti että aikaisemmin fyysinen kuritus oli sallittua, kun taasen nykyään oppilaat “tietävät oikeutensa“. Myös vanhemmat ovat valveutuneempia täälläkin omien lastensa hyvinvoinnista ja koulun arjesta, eivätkä hekään ilmeisesti siedä fyysistä kuritusta kuten ennen. Lastensuojelujärjestöt ovat Intiassakin ryhtyneet valvomaan paikallista elämänmenoa tarkemmin, ainakin Goalla.


 10.3.2011


Tuntui virkistävältä opettaa vierailupäivän jälkeen, vaikka Chrysann sekä Dalia eivät edes saapuneet paikalle. Loppujen lopuksi Reevesin, Renellyn ja Reubenin kanssa on kuitenkin suurimmat ongelmat oppimisessa. Etenkin Reuben ja Renelly ovat niin paljon jäljessä Language Arts -kirjoissaan, että he eivät mitenkään pysty pääsemään kymmenennen kirjan loppuun saakka. Laskeskelin tänään Reubenin kanssa, että hänen pitäisi tehdä noin yksi kirja viikossa. Kun yhdessä kirjassa on noin 13 oppituntia + Quizit ja Lightunit Test, se tarkoittaisi yli kahta oppituntia päivässä. Matematiikassa Renellyllä on sama tilanne, hän vain etenee aivan liian hitaasti eikä Sushman hoputtaminen tunnu auttavan mitään.

Nähtyäni eilisen “tavallisen” koulun, olen yhä varmempi siitä, että Renellyllä, Reevesillä ja Reubenilla on kaikilla melko isoja ongelmia koulunkäynnissään. He ovat kaikki tottuneet hyvin hitaaseen opiskelutahtiin, mutta tämän lisäksi heidän omaksumisen tahtinsa on välillä todella kehno ja keskittymiskykynsä olematon.

Tänään käytin ensimmäistä kertaa tietokonettani oppitunneilla. Tämä paljastui erittäin hyväksi ideaksi Renellyn ja Reubenin oppituntien sisältöjä ajatellen. Molemmilla oli oppitunnit joiden aikana pitää ottaa muistiinpanoja jostain. Reubenin kanssa etsimme poroista informaatiota Wikipediasta, Renellyn annoin omatoimisesti selailla wikipedian luolastot -sivua. Kumpikaan ei ollut koskaan ennen edes nähnyt wikipediaa.
Muistiinpanojen ottaminen onnistui vain vaillinaisesti: Reuben ei jaksa kirjoittaa kovinkaan pitkään, ja hänen lauserakenteensa ovat välillä aivan nurinkurisia, pidgin-kielen omaisia. Lopulta, pitkän ohjaamisen jälkeen, hän sai kursittua kasaan kolme lyhyttä kappaletta porojen ulkonäöstä, luonteesta ja asuinpaikasta. Renelly sai etsiä tietoa täysin omin päin ja tämä ilmeisesti motivoi häntä, koska hän oli aktiivisempi kuin yleensä.

Reeves teki tänään kirjan 9 ensimmäisen quizin, josta hän sai 65 pistettä. Hänellä ei ollut aavistustakaan mikä on adverbi joka kuvaa adjektiivia, vaikka olemme sitä kerranneet useaan otteeseen. Kertasin hänen kanssa asiaa kahdestaan alakerrassa, sekä toteutin vielä “alternative testin” hänen kanssaan. Vaikka hän jälleen kerran tuntui ymmärtävän asian, en voi olettaa että hän huomenna osaisi tätä. Tapana on ollut, että jos quizistä tai mistä tahansa kokeesta saa vähemmän kuin 80 pistettä, asioita pitää kerrata. Toivon, että tämä kertaaminen riittää.

Päivän lopuksi pidimme vielä tunnin Intian eräästä osavaltiosta Keralasta. Ensin tutustuimme maps.googleen ohjelmana. Etsimme New Yorkin ja vapaudenpatsaan. New Yorkista on niin tarkkaa kuvaa, että pystyimme tunnistamaan yksittäiset ihmiset kun zoomasimme tarpeeksi lähelle. Tämän jälkeen etsimme Sapana Gardensin eli koulun. Oppilaat eivät koskaan ennen olleet nähneet google.mapsia tai mitään vastaavaa, joten he seurasivat erittäin tarkkaavaisesti. Tämän jälkeen etsimme Keralan Intian kartalta. Kirjoitimme erinäisiä faktoja osavaltiosta ja mietimme miten se on erilainen kuin Goa. Yritimme myös jäljentää tietokoneelta löytämäämme karttaa suurpiirteisesti vihkoon ja paikallistaa joitain kaupunkeja sieltä. Luimme wikipedian Kerala-tietotekstejä läpi ja paikallistimme sanoja joita oppilaat eivät ymmärtäneet. Niitä oli monta.

Aion käyttää tietokonetta vastaisuudessakin tunneilla. Nyt, kun luokassa oli vain kolme oppilasta, tietokoneen käyttö toi valtavan paljon eloa luokan välillä hieman pysähtyneeseen tai junnaavaan tunnelmaan. Oppilaat ovat olleet tietokoneiden kanssa tekemisissä hyvin vähän, ja ovat valtavan kiinnostuneita kaikesta joka liittyy Internettiin.

Kuten jo mainitsin, oppilailla on oppimisvaikeuksia ja he eivät takuulla pärjäisi valtion koulussa jossa vierailin eilen. Kuri ja opiskelutahti on kovaa ja melko armottomankin oloista. Kotikoulumme osallistava ja erittäin yksilöllinen opetus on monin tavoin eilisen koulun vastakohta.

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Toimin opettajana Goalla vapaaehtoisjärjestö Family Care Goa:n listoilla noin 3 ½ kuukautta. Kirjoittelen tänne jotakin kokemuksistani suomeksi, koska se on mahdollista. Olen 25-vuotias ja opiskelen Rauman opettajankoulutuslaitoksella neljättä vuotta.

  • Tagipilvi