21.2.2011

Koulu on yksityinen, siinä on tällä hetkellä 5 oppilasta - Reuben, Dalia, Reeves, Chrysann ja Renelli. Reuben, Chrysann ja Renelli ovat nuorempia oppilaita, suunnilleen vastaten suomen luokka-asteita 2-4, Dalia ja Reeves ovat suomalaisesta näkökulmasta viidennellä. Etenkin Reubenilla on ongelmana ensinnäkin keskittymisvaikeudet, mutta englannin kieli on hänelle haastavaa. Opetussuunnitelma on mennoniittien Christian Light Education -kirjan mukaan etenevä. Omalle kohdalleni tilanne on kummallinen, koska en ole itse tunnustuksellinen kristitty. Kyseinen opetusmenetelmä ja kirjat ovat kuitenkin käytössä suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa, joten otan kokemuksen mielenkiinnolla vastaan. Koulun aineet ovat : Social studies, Maths, Science ja Language Arts. Myös ajoittaisia musiikin tai kuvaamataidon tunteja pidetään, sekä yleisiä taitoja kuten siivoamista tai kokkaamista opetellaan kotikoulun omaisesti.

Jokainen oppilas oli eri kohdassa kirjaa eri aineissa, toimimme kaksin luokan oman opettajan Tuulan kanssa. Minulle paljastui, että kolmessa aineessa neljästä oppilaat ovat täysin eri tahdissa. Tämä loi erilaisia rajoitteita tunnin kululle, ja teki väkisinkin tunneista hieman hajanaisia. Tilanne on tietenkin tuttu suomalaisistakin kyläkouluista, joissa on useita eri luokka-asteita saman katon alla.

Englanniksi opettaminen vaikutti hyvin haastavalta, stressaavaltakin.

22.2.2011

Luokkia on kaksi. Koska oppilaita on selkeästi kahdesta ikäluokasta,, oppilaat on yleensä hajautettu niin, että Reuben ja Chrysann ovat yhdessä luokassa ja loput oppilaat toisessa. Oppimateriaalit ovat luokassa kaapissa säilössä. Läksyjä näin ollen ei ole. Luokat ovat hyvin yksinkertaisia: Toisessa luokassa on taulu, mutta sitä ei käytetä paljoa. Koska kaikki oppilaat ovat eri tasoilla, taulun käyttäminen opetustarkoituksessa olisikin hankalaa.

Jaoimme Tuulan kanssa ryhmän kahtia niin, että menin toiseen luokkaan Reubenin ja Chrysannin kanssa. Kävimme läpi Language Arts -oppitunnin. Tämän jälkeen siirryimme luetun ymmärtämiseen. Tässä kävimme läpi äänne-kirjoitustapa-vastaavuuksia, en ole varma tuliko oppilaille selväksi tämä. Chrysann ja Dalia joutuivat lähtemään koulusta tavallista aiemmin, joten jäimme Reubenin kanssa pitämään vielä matematiikan tunnin.

Vaikeuksia : Matematiikassa oli määreiden muutoksia esimerkiksi paunoissa ja maileissa, joita en hyvin tunne. Oppikirjat ovat Pohjois-Amerikkalaisia.
Välillä oppitunteja leimaa omalla kohdallani hienoinen epätietoisuus siitä, miten selventää käsitteitä. Joudun välillä jälkikäteen ottamaan selvää käsitteistä internetin sanakirjan avulla.

Language arts -tunnilla olen kohdannut myös kielioppiongelman. Englannin kielioppia opetetaan eri tavalla kuin Suomen kielioppia, täytetään esimerkiksi eräitä diagrammeja joissa lauseenjäsenet löytävät paikkansa. Subjekti ja predikaatti kirjoitetaan viivalle, attribuutit ja kaikki muut lisätään avustaville viivoille. Tunnin aikana minusta tuntui, että osaan opettaa sisällöt vain puoliksi. Oli erittäin vaikeaa selittää sanojen except ja expect eroja.

Ryhmän jakaminen kahteen toimi erittäin hyvin. Maanantaina, kun olimme kaikki viisi samassa luokassa, tilanne herätti liikaa hälinää jotta keskittyminen olisi ollut mahdollista. Kuvastaisin lapsia vilkkaiksi, mutta kunnioittavimmaksi luonteiltaan kun peilaan  kokemuksiini suomalaisesta koululaitoksesta.

23.2.2011

Pidimme Reubenin ja Chrysannin kanssa Language Arts -tunnin. Reubenin tehtävänä oli tunnistaa Spelling words -taulukosta tietyn äänteen omaavia sanoja. Tämä paljastui omalle kohdallenikin haastavaksi, en esimerkiksi kuullut äännettä w sanassa ‘square’.
Reubenilla on keskittymisvaikeuksia, ja koen hieman haastavaksi hänen aktivointinsa. Oma englannin sanavarastoni tuntuu liian rajoittuneelta aktivoimaan häntä, ja huomaan hokevani samoja asioita, kun Reuben jokaisen tehtävän jälkeen päätyy katselemaan uneksien ikkunasta. Chrysann on kannustava ja aktiivinen, hän teki Language Arts -tunnin Friendly Letter -harjoitusta eli kirjoitti kirjeen oikeaoppisesti. Chrysann huomaa, että minulla on välillä vaikeuksia jonkin sanan selittämisessä / hakemisessa ja auttaa minua puhumalla Reubenille. Tämä on toisaalta mukavaa, mutta tietenkin häiritsee Chrysannin omaa tehtävien tekoa. Ryhmän toinen jäsen Dalia toimii samalla auttavaisella tavalla kuin Chrysann.

Sain “Reference Chart” -kortit Tuulalta, joista tulee ilmi suurpiirteisimmät opiskeltavat asiat Language Artsista sekä matematiikasta. Nämä sisältävät esimerkiksi äidinkielen kieliopista asioita, jotka ovat olleet hyvin haastavia kohdallani.

24.2. sekä 25.2 en ollut koulussa.

28.2. 2011

Olin ensimmäisen kerran itsekseen opettamassa luokkaa. Päätin pitää ainakin yhden tunnin, joka sujuisi perinteisempään tapaan eli opettajajohtoisesti luokan edestä. Tähän tarjoutui myös tilaisuus, koska oppilaat eivät olleet opiskelleet paljoa Intiaan liittyviä asioita.

Pidin siis Language Arts -tunnin, tunnin jolla jotkin tekivät matematiikkaa ja toiset esimerkiksi Social Studies:ia, Dalia enimmän osan tuntia autteli muita oppilaita. Reuben aloitti päivän kirjaesitelmällään kirjasta Gingerbread Man, jota hieman muiden oppilaiden kanssa arvioimme jälkeenpäin.

Vaikka olen maininnut, että koulussa ei anneta läksyjä, tänään ja parina päivänä viime viikolla Reeves ja Reuben ovat saaneet läksyjä, koska he ovat myöhässä aikataulusta. Olen sopinut, että jään heidän kanssaan tänne Intiaan suorittamaan tarvittavat opinnot loppuun sen jälkeen kun Tuula palaa Suomeen huhtikuun alussa.

Opettamisen vaikeuksia: Päivä meni pääosin hyvin, vaikkakin huomasin uusia puolia lapsista. Chrysann on hyvin puhelias, jopa sillä tavalla että ei epäröi yrittää puhua päälleni tunnin aikana. Tämä on tapa josta on päästävä eroon, ensinnäkin koska metelitaso on liian kova jotta työskentely sujuisi stressivapaasti.

Englannin käyttäminen sujui jo erittäin hyvin, esimerkiksi Language Arts -tunnilla selitin menestyksekkäästi mitä tarkoittaa optimist, sekä havaitsin itsekin paremmin eri äänteitä äänteidentunnistustehtävissä. Reevesin matematiikan tehtävien auttamisessa ajattelin ensin, että se tulisi olemaan hyvin hankalaa, mutta etenimme hitaasti ja varmasti. Alan vähitellen luottaa omaan englannin ilmaisuuni yhä paremmin. Välillä äännän kaiken ylikorostetun selkeästi koska toisinaan on hankalaa saada vastakaikua siitä ymmärtävätkö oppilaat mitä puhun vai eivätkö, mutta opetuspuheeni on selkeästi löytämässä uomansa. Tunneilla on välillä oudon sekava tunnelma, oppilaat vaikuttavat kyvyttömiltä keskittymään. En tarkalleen tiedä mistä tämä johtuu, mutta uskon että tilanne olisi eri, jos kaikki oppilaat eivät tekisi eri kohtia kirjoissa. Toisinaan tästä sekavuudesta on haittaa luokan työskentelyä ajatellen, toisinaan ei. Reuben, jonka on vaikeinta keskittyä, oli aktiivisempi tänään kuin viime viikon minään päivänä. Minun on edelleen erittäin vaikea ymmärtää etenkin Reubenin ja Reevesin englantia, he puhuvat ajoittain epäselvästi ja nopeasti, ja voin ainoastaan kysyä painotetun selkeästi “What?” “Excuse me?” tai “Could you repeat that please?” Tämä kommunikaation katkos on varmasti ärsyttävää silloin tällöin paitsi minulle, myös oppilaille, ja se hidastaa opettamisen tahtia ylipäänsä, mutta tälle ei voi mitään. Voin vain omalla korostetun selkeällä puheellani kehottaa oppilaita myös tarkempaan ilmaisuun.

Pidimme tunnin Intiasta päivän lopuksi, joka mielestäni meni erittäin hienosti. Keskustelimme Intian kansallistunnuksista (esim. eläimestä, kukkasesta, laulusta jne.), piirsimme vihkoon kartan, suurimmat joet ja kaupungit sekä juttelimme hieman myös Intian valtion luonteesta sekä siitä, miten se sijoittuu väestönsä ja kokonsa puolesta muuhun maailmaan. Chrysann tuli tunnin jälkeen sanomaan, “ettei ole koskaan oppinut Intiasta tällä tavalla”.

Ymmärsin myös Language Artsin sanaluokkadiagrammin valmistusta paremmin. Dalia oli jälleen hyvin avulias, hän toimi apuopettajana ohjaten Reubenia toisinaan. Olen tutkinut opettajan oppaita paljon vapaa-ajallani ja siitä on ollut valtava hyöty tuntien pitämisessä.

1.3.2011

Jaoimme luokan Tuulan kanssa kahtia, pidin ensin itsekseen hetken ajan Language Arts -tuntia. Minulla oli ajatuskatkos hetkessä, jossa sanojen joukosta tuli hakea sanaa jossa on pitkä vokaalisointi ja hiljainen e-äänne (esimerkiksi stole, strike, base). Reuben ei tuntunut ymmärtävän, miten tunnistaa tällaisia sanoja enkä minä osannut sitä selittää. Tuula tuli tässä kohdin hätiin, ja havainnollisti hienosti, miltä esimerkiksi strike kuulostaisi, jos e-äänne todella äännettäisiin sanan lopussa. Tapa, jolla Tuula tämän teki oli yksinkertainen mutta tehokas. Joskus käyttäessä englantia ei tule ymmärtäneeksi yksinkertaisinta keinoa selittää asioita. Tämäkin seikka tuntuu minusta sellaiselta, joka harjaantuu hyvin nopeasti. Tänään opetin jo kieliopissa lauseenjäsendiagrammin tekoa Reubenille, joka teki sellaista ensimmäistä kertaa.

Olen tuntenut ryhmän reilun viikon ajan, ja olen mielestäni saavuttanut tason, jossa minulla on auktoriteettia ja sanoillani on painoa, mutta kevyellä tavalla ja toisinaan hieman pilke silmäkulmassa. Tämän kaltainen humoristisen lähestymisen mahdollisuus keventää mielestäni opetusta hyvin paljon, sekä opettajalle että oppilaille. Kaikkien ryhmien kanssa tilan saavuttaminen ei ole mahdollista, erittäin vaikean ryhmän kanssa pitää vain olla erittäin johdonmukainen luokan sääntöjen suhteen, mutta tällaista pientä “kotikoulua” opettaessa tilan saavuttaminen on helppoa. Minulla on edelleen, etenkin Reevesin puhuessa, suuria vaikeuksia ymmärtää mitä hän sanoo. Puheen aksentti on minulle vieras, puhe on hyvin nopeaa ja sanat takertuvat toisiinsa. Tämän suhteen kuitenkin myös Dalia jatkuvasti kehottaa Reevesiä puhumaan selkeämmin.

Chrysann ja Reuben eivät hyödynnä sataprosenttisesti potentiaaliaan opiskeluun vaan kummallakin on keskittymisvaikeuksia. Ihmettelin asiaa tänään ääneen heille itselleen kun tehtävien teko tuntui etenevän todella vaivalloisesti. Olen myös muutaman kerran aikaisemmin mennyt luokan kanssa “takaisin perusasioihin”, eli selittänyt pisimmän kautta että mitä koulussa on yleensä tarkoitus tehdä, miksi me olemme täällä emmekä jossain muualla ja miksi te itse asiassa olette hyvin etuoikeutetussa asemassa, kun satutte saamaan näin yksilöllistä opetusta ettekä istu 60 oppilaan ryhmässä jäljentämässä taululta tekstiä sanasta sanaan, tunteja yhteen putkeen. Olen tähänastisen opettajanurani aikana todennut, että tämän kaiken selventäminen sekä itselleen että oppilaille on välillä erittäin raikastava operaatio. Joskus koulun tarkoitus tuntuu unohtuvan tai hämärtyvän monien mielissä.

Uskon, että sanoma on mennyt perille Reubenille ja Chrysannille. Vaikka Reuben on välillä todella hidas tehtäviensä kanssa, hän on selkeästi hyväksynyt minun opettajan roolini ja on toisinaan erittäinkin tavoitteellinen ja ahkera.

2.3.2011

Tänään pidimme useita pieniä matematiikan kokeita Reubenin ja Renellyn kanssa, Dalia ja Chrysann joutuivat jäämään kotiin muuton takia.

Christian Light -kirjasarjassa on kaksi pienempää quiz-koetta per kirja, ja yksi Light Unit Test -koe, jossa testataan koko kirjan osaamista. Kaikissa näissä kokeissa pitää saada vähintään 80 pistettä, jotta pääsisi siirtymään eteenpäin. Renelly sai tänään tasan 80 pistettä matematiikan Light Unit Testistään, joten kehotan huomenna tänne tulevan matematiikan opettajan kertaamaan Renellyn kanssa murtolukuja ja desimaaleja. Renellyllä ilmeni tänään myös ongelmia ymmärtää Language Artsin kohtaa “fil. in punctuation marks” joka tarkoittaa välimerkkejä kuten lainaukset, pilkut, pisteet, kysymysmerkit jne. Tuula epäili, että joskus epäselvyydet tehtävien teossa johtuvat vain siitä, etteivät he ymmärrä kysymyksenantoa. Renelly oli Tuulan hieman häntä oikaissessaan hämmästellyt “Olisiko minun pitänyt nuokin (lainaukset) laittaa?” eli hän siis ymmärsi välimerkkien konseptin mutta ei kysymyksenasettelua.

Yhden lukukauden aikana jokaisella luokka-asteella on 10 kirjaa, jotka on jaettu Lesson -kokonaisuuksiin. Varsinaista kotitehtävä-osiota kirjoissa ei ole, mutta kappaleissa on We Remember -kertaavia kohtia, joita olemme alkaneet antaa läksyksi etenkin Reubenille ja Reevesille. Tällä hetkellä oppilaat ovat kirjasarjojen osissa alkaen 6:sta ja päätyen 9:ään. Dalia on ehdottomasti ehtinyt pisimmälle, hän tekee tehtäviä nopeasti ja helpoimman tuntuisesti.

Vaikka ehdimme käydä Language Artsia sekä matematiikkaa hyvin läpi, jouduin aloittamaan päivän kurinpalautuksella. Olin eilen koulun jälkeen alakerran vessassa käydessäni huomannut, että joku ei ollut nostanut WC-pytyn kantta pissatessaan seisaaltaan. Tästä johtuen vessa oli ymmärrettävästi sotkuinen. Jouduin puhumaan kolmen joukolle vessassa käynnistä ja yleisestikin kunnioittavasta käyttäytymisestä toisen henkilön tavaroita ja kotia kohtaan. Tämänkaltainen huomautus sai luokan hieman hämilleen, Reuben tai Reeves eivät suostuneet kumpikaan myöntämään käyneensä vessassa, mutta uskon että tästä oli hyötyä ja viesti meni perille. Onnistuin valitsemaan sanankäänteeni hyvin ja painokkaasti, minusta tuntuu että kulunut aika on opettanut minulle selkeyttä ilmaisussani. Opettajan ammatti on työskentelyä omalla äänellä, ja olen oppinut valitsemaan sanani entistäkin tarkemmin puhuessani luokan edessä. Kuten suomeakin käytettäessä, “ylimääräiset” sanat tai empiminen näkyvät oppilaille helposti, ja opettajan on ennen kaikkea tiedettävä mitä tekee tunnin aikana tai mitä hän ylipäänsä on sanomassa. Voisi sanoa, että opettajan päässä on oltava pohjapiirros tunnista, ja myös erilaisia vaihtoehtoja sille miten tunnin kulku muuttuu, jos tunnin aikana sattuu jotakin yllättävää.

Tänään koulussa oli kaksi lisäoppilasta jotka osallistuivat mm. Tuulan pitämälle kuvaamataidon tunnille. He saapuivat tänne oman opettajansa kanssa, ja pysyivät enimmän ajasta alakerrassa erillään muista. Heidän on määrä ensi vuonna opiskella yhdessä muiden kanssa, tämänhetkinen järjestely toteutetaan vain jotta oppilaat tutustuisivat toisiinsa.

Kaikkien oppilaiden odotellessa Tuulan saapuvan paikalle, pidin heille pienen leikin nimeltä “Where’s the hat?” jonka käänsin vain suomeksi. Yksinkertaisen leikin säännöt oli helppoa kääntää lennossa englanniksi helpon kuuloisesti.

 3.3.2011

Jälleen oli vuorossa päivä, jolloin Tuula ei tullut kouluun. Näitä tällaisia tulee olemaan enemmän nyt vastaisuudessa. Matematiikan opettaja Sushma tuli sen sijaan parikseni ja toteutimme tunnit hänen kanssaan kahdestaan kello yhteen saakka.

Shusma on hindunainen. Tilanne on siis tavallaan vielä hieman eriskummallisempi kuin Tuulan kanssa, koska opetussuunnitelma ja näin ollen kirjat ovat hyvin uskonnollisia.

Saimme tunnit käyntiin hyvällä ripeällä aikataululla ilman suurempia viivytyksiä, ja etenimme niin että Shusma otti osan porukasta matematiikkaan ja minä Language Artsiin. Vaihdoimme jossain vaiheessa vuoroja.

Reeves teki Self Check -kokeen, jonka kaksi kohtaa menivät melko huonosti. Ruokailun jälkeen jäin Reevesin kanssa alakertaan käymään näitä kohtia läpi. Kyseessä oli tehtävä, jossa oppilaan täytyy tunnistaa predicate nominative sekä predicate adjective. Reeves ymmärsi tämän hetken kuluttua, kuten myös toisen tehtävän jossa piti tunnistaa adverbi joka kuvailee adjektiivia. Suomen ja englannin kieliopit ovat tietenkin hieman erilaisia, joten jopa minulla on hieman vaikeuksia joskus kieliopin opettamisessa. Tällä kertaa kuitenkin selvisin hyvin tehtävästä.

Joskus täällä ei voi kuitenkaan välttyä siltä tuntemukselta, että oppii tavallaan samassa tahdissa kuin oppilaat eikä suinkaan opeta. Tämä on tilanne kuitenkin myös Suomessa. Opetussuunnitelman oppisisällöt kun ovat niin laajoja, kirjasarjat erilaisia ja ympäröivän yhteiskunnan asettamat vaatimukset muuttuvat koko ajan, että usein opettaja kohtaa hetkiä jolloin hän huomaa ettei täydellisesti hallitsekaan opettamaansa asiaa. Tämä on opettajan ammatin luonne, joka osaltaan pakottaa opettajan jatkuvaan itsetutkiskeluun ja myös yhteiskunnan ja sen eri osien seuraamiseen. Tämä pätee aivan kaikissa aineissa, myös esimerkiksi äidinkielessä ja musiikissa. Äidinkielen oppisisällöt eivät suinkaan ole samoja vuodesta toiseen vaan kieli muuttuu ajan mukana. Musiikin opetuskaan ei ole samaa kuin mitä se oli vaikka 20 vuotta sitten. Sekä musiikin tyylilajit, oppilasmateriaali että tekniikan tarjoamat mahdollisuudet ovat muuttuneet niin, että kyseessä on aivan erilainen aine kuin aikoinaan.

Pidin myös tunnin Intiasta, tällä kertaa tarkemmin keskittäen huomiota Goan osavaltioon. Piirsimme yhdessä kartan osavaltiosta ja nimesimme sen tärkeimmät joet, kaupungit sekä nähtävyydet ja sijoitimme ne kartalle. Väritimme vielä lopuksi kartan. Oppilaat olivat jälleen silmin nähden mielissään siitä, että he kaikki tekivät yhtä aikaa jotakin.

4.3.2011

Kokoonpanoltaan samanlainen päivä kuin eilen, pidimme tunteja yhdessä Sushman kanssa vuorotellen Language Artsilla, matematiikalla ja Sciencella. Tunnit lähtivät hyvin käyntiin, ja ensimmäiset tunnit luokassa vallitsi tuottelias ilmapiiri.

Reeves, Ruben ja Chrysann tekivät kaikki Language Artsista yhden testin. Kaikilla meni jotakin vikaan, ja etenkin Reevesin kohdalla tämä herätti päänvaivaa kohdallani. Kyseessä oli näet sama asia jota olimme kerranneet eilen. Chrysann huomautti kyllä, että Reeves ei ollut harjoitellut tätä testiä varten kuten olisi pitänyt, mutta silti olisin olettanut että hän muistaisi edes jotakin siitä, mikä on predicate adjective ja predicate nominative. Kävimme Light Unit Testin esimerkkilauseet läpi niin hyvin kuin itse osasin näyttää, ja otimme uusia esimerkkilauseita joilla toivon, että Reeves ymmärsi jotain oleellista. Niinkin selkeä asia kuin adjektiivin selittäminen, tuntuu olevan vaikeaa englanniksi. Minun on tietenkin vaikea sanoa kuinka paljon asian oppiminen on minun “vikaani” ja kuinka paljon Reevesin omaa ymmärtämättömyyttä tai keskittymisen vaikeutta, mutta tänään jouduin jälleen toteamaan että kaikkien oppilaiden kohdalla Language Artsin opettaminen on välillä hyvin vaikeaa.

Matematiikan suhteen esimerkiksi Renellyllä oli tänään geometrian termi, jota minun täytyi kysyä Sushmalta : perpendicular eli suora kulma.

Renelly harjoitteli tänään Language Artsissa mm. muistiinpanojen tekemistä. Hän teki muistiinpanoja kahden kappaleen tekstinpätkästä, jossa kerrottiin sähköankeriaista. Tyypilliseen tapaansa Renelly luki tekstinpätkän ja jäi vain tuijottelemaan tekstiä ja minua vuorotellen. Muistiinpanojen ottamisesta oli ennen tehtävää kirjoitettu neljän kohdan ohjeet ylös, joten oletin että Renelly olisi ymmärtänyt mitä muistiinpanojen ottaminen tarkoittaa. Kun kysyin häneltä, onko tehtävässä jotain erityisen vaikeaa, hänestä ei saanut kunnon vastausta irti. Kyselin Renellyltä asioita tekstinpätkästä, ja näin runsaalla avunannolla, Renelly sai viimein joitakin muistiinpanoja tehtyä.

Sushman lähdettyä päätin pitää harjoituksen luetun ymmärtämisestä. Luin lyhyen tarinan “If it wasn’t for Buster” joka kertoi lemmikkikarhusta ja käsittelimme tarinan sisältöä yhdessä. Kertasimme läpi eri henkilöhahmojen tunnetiloja eri kohdissa, tarinan onomatopoeettisia sanoja sekä kuvailevia adjektiiveja. Luin myös luontoon liittyvän runon jonka mittaa kertasimme. Ilmeisesti englannin oppisisältö kielen opettamisessa on erilainen, koska runomittaan liittyi sellaisia termejä joita suomen alakoulun opetussuunnitelmaan ei kuulu. Karhutarinan kuvailevissa adjektiiveissa kohtasin ongelmia, jouduin toteamaan etten tiedä mitä mahtaa olla “snuffling noise” jonka merkitystä lapsilta kysyttiin. Lapsetkaan eivät olleet niin varmoja siitä, mitä se tarkoittaa, joten etsin sen luokan edessä sanakirjasta.

Luetun ymmärtämisen tunnin aikana mietin omaa ilmaisuani ja tunnin etenemisen tahtia. Tämän kaltaisia tunteja heille ei ilmeisesti kovin usein pidetä. Myönnettäköön, että tunti sisälsi asioita jotka olivat Reubenin ja Chrysannin ikätasolla liian vaikeita, mutta koin että tarinassa on kuitenkin kuriositeetteja myös heille. Dalia osoitti kärsimättömyyden merkkejä joissakin tunnin kohdissa, ja näin pienellä ryhmällä on välillä mahdotonta noudattaa viittaussääntöjä. Koska annettujen ohjeiden jälkeen oppilaat esittävät usein lisäkysymyksiä, joita en joskus ymmärrä epäselvän lausunnan vuoksi, joudun toistamaan itseäni paljon ja tämä on hieman ärsyttävää. Säilytin kuitenkin mielessäni tunnin punaisen langan, joka oli tekstin analysointi. Saimme kiinnostavaa keskustelua aikaiseksi esimerkiksi siitä, minkälaisia ääniä mitkäkin asiat pitävät, miten ääniä voi kuvailla ja miten naisen ja miehen kirjoittama teksti voisivat erota toisistaan.

Odotan seuraavaa viikkoa mielenkiinnolla. Ensimmäisen kokonaisen viikon aikana minulle paljastui useita hankaluuksia opetuksessa englanniksi. Joitakin niistä osasin odottaa, joitakin en. Oppilaiden suhtautuminen minuun on muuttunut hyvin paljon. Etenkin Reuben ja Reeves ovat ymmärtäneet, että todella toivon heidän oppivan, eivätkä pelleile enää samalla tavalla kuin alussa. Olemme niin sanotusti ottaneet askeleen toisiamme kohti, kielitaidon kuilun edelleen ammottaessa toisinaan melko syvänäkin välillämme.

 
7.3.2011

Etenkin Renellyn kanssa kohtasin tänään useita ongelmia. Sama tehtävä, jossa pitäisi tehdä muistiinpanoja, toistui ja sama jaksamattomuus toistui. Ajattelin, että Renellyn on hyvin vaikeaa keskittyä tämän kaltaiseen tehtävään koska luokassa on usein pientä puheensorinaa, joten lähdin Renellyn kanss viereiseen luokkaan. Pyysin häntä lukemaan tekstin uudelleen tarkkaan, ja kysymään itseltään kysymyksiä tekstistä, joka tällä kertaa kertoi ostereista. Mitä ovat osterit? Miten ne elävät? Ja niin edelleen. Kymmenen minuutin jälkeen Renelly oli tällä ohjeistuksella viimein onnistunut saamaan kolme lausetta tekstistä, jotka kuitenkin olivat juuri kaikkein keskeisimpiä asioita tekstistä. Ohjeistin Renellyn juuri näin, että muistiinpanojen tekeminen tarkoittaa kaikkein keskeisimmän (essential) tiedon muistiin kirjoittamista. Uskon, että Renelly siis lopulta ymmärsi, mistä tehtävässä on kyse. Hänen ilmaisunsa on välillä vain niin puutteellista, että on vaikeaa tietää kuinka paljon tismalleen hän ymmärtää tekstistä. Esimerkiksi sana “essential” ei ollut hänelle tuttu. Etenkin Reeves, Reuben sekä Renelly joskus yllättävät sanavarastonsa pienuudella. Chrysann ja Dalia menestyvät monella tavoin paremmin aineissa.

Uskonkin, että jotkin oppimisen vaikeudet Reubenin Renellyn ja Reevesin kanssa, joiden kuvittelen johtuvan kielimuurista, johtuvatkin ehkä sittenkin vain siitä, että koulu ei kiinnosta heitä samalla tavalla kuin Daliaa ja Chrysannia.

Kirjasarjassa on ilahduttavan paljon asioiden kertausta. Alan ymmärtää mikä on tässä opetussuunnitelmassa tärkeällä painolla. Nyt, kun Sushma on ollut koulussa näin paljon ja tulee vastaisuudessakin olemaan, on tehty niin että minä olen opettanut lähinnä Language Artsia. Olen kokenut tämän myös hyvin mielekkääksi, koska Language Arts on minulle ehkä kaikista haastavin oppiaine opettaa. Joudumme toisinaan etsimään joitakin sanoja yhdessä sanakirjasta. Tänäänkin etsimme, mikä tismalleen on verbien “thrust” ja “shove” ero.

Kuten Suomessakin opettaessani, olen pyrkinyt ottamaan oppilaiden mielenmaisemasta jotakin selville vähitellen. Kyselin tänään heidän harrastuksiaan, pelasimme erästä hieman biljardin kaltaista peliä jota Reeves ja Reuben minulle opettivat, pudotin lasten riemuksi takapihan palmusta kookospähkinän ja yritämme Reevesin kanssa ennätystä sulkapallon pomputtelussa, tämänhetkinen tuloksemme on 25. Ryhmä on oikein eloisa ja sillä on hyvä yhteishenki. Ruokatunneilla alakerrassa juttua on välillä niinkin paljon, että joudun hieman hillitsemään puheen pulputusta. En ole tätä varmaan vielä maininnut, mutta kyseessä on vain kahden perheen lapsia. Reuben, Reeves ja Renelly ovat yhdestä perheestä, Chrysann ja Dalia toisesta. Chrysann ja Dalia tuovat minulle tätä nykyä aterian kouluun. Dalia, joka on luokan esikoinen, kyselee minulta useasti iltapäivästä että mitä kello on ja kuinka kauan koulupäivä kestää vielä. Tänään kesti kahteen, ajattelen että huomenna voisimme pitää pidemmän koulupäivän, ehkäpä kuvaamataitoa. Dalia on ehkä ryhmän valveutunein siltä osin, että hän varmasti miettii myös opetuksensa tasoa aktiivisesti ja arvioi minua kriittisimmin.


8.3.2011

Totean jälleen vieraalla kielellä opettamisen olevan vaikeampaa kuin ennen tänne tuloani ehkä kuvittelin. Englannin kielestä paljastuu kummallisuuksia, jotka tulevat yllätyksinä minulle. Esimerkiksi adjektiivit ovat ilmeisesti laajempi käsite englannissa kuin suomen kieliopissa. Olimme tehtävässä, jossa lauseesta pitää tunnistaa substantiivi ja sitä kuvaava adjektiivi. Esimerkkilauseessa “These cars..” totesin yllättyneenä, että nämä ovat jotkin näemmä kompakysymyksiä, ei tässä ole adjektiivia. Mutta vastauskirjassa sana “these” olikin adjektiivi. Saman kaltaisia hetkiä koin, kun piti tunnistaa eräitä äänteitä taas, ja ilman vastauskirjaa jouduin puoliksi arvailemaan mikä sana sisältäisi tietyn äänteen. Ongelmana on tietenkin myös se, että lapsien englannin aksentti on erilainen kuin miten sanat ehkä kuuluisi lausua. Tästä johtuen minun täytyy olla auttamassa ja välillä huomauttamassa sanan “oikeasta” lausumismuodosta.

Sanottakoon oppilaiden kielenkäytöstä vielä, että joskus Reevesin ja Reubenin jutellessa toisilleen heidän käyttämänsä kieli ei muistuta englantia laisinkaan vaan jotain pidgin-kieltä. Sanamuodot ovat aivan oudon kuuloisia, lauseiden sanajärjestys on kummallinen ja mitkään muutkaan kieliopin seikat eivät kuulosta tuntemaltani englannilta lainkaan.

Olemme Sushman kanssa toteuttaneet opetuksen niin, että Sushma opettaa matematiikkaa ja Scienceä. Sushman metodit ovat välillä minulle hieman vieraat, hän saattaa läppäistä oppilasta ja kivahtaa hyvinkin vihaisen kuuloisesti oppilasta kiirehtimään. Suomessa fyysinen kuritus tietenkin saisi oppilaan aivan ymmälleen, ja tällä olisi luultavasti ikäviä seurauksia opettajan kannalta. Täällä oppilaat ottavat saamansa fyysisen sanktion vastaan mukisematta ja painamalla päänsä.

Koska kaikki oppilaat ovat eri kohdissa kirjojaan, tapa jolla olemme opettaneet on tarkastaa aina välillä mitä kukakin oppilas tekee. Jos oppilaalla näkyy olevan hankaluuksia, autamme häntä niiden yli. Joskus siirryn toiseen luokkaan jonkin oppilaan kanssa. Tämä opetustyyli on paljastunut melko raskaaksi, koska siinä siirtyillään jatkuvasti aiheesta toiseen eikä opettajalla ole lainkaan päätäntävaltaa siinä, mitä aihetta hän opettaa. Välillä olen ottanut jonkin oppilaista toiseen tilaan, kuten viereiseen luokkaan tai alakertaan kertaamaan jotain asiaa tai purkamaan koetta tms. hiljaisemman ympäristön ja joskus pelkästään lämpötilan takia. Yläkerran luokassa on toisinaan läkähdyttävän kuuma ja se kieltämättä vaikuttaa jaksamiseen. Ulkona päivän kuumin lämpötila ylittää +35 celsiuksen lämpötilan.

Renellyn kanssa minua tänään vaivasivat suuresti jotkin seikat kieliopissa. En ymmärrä miksi hän ei tunnu oppivan joitakin termejä lainkaan, seikkoja kuten antonym tai synonym. Välillä tuntuu siltä kuin hän ei ymmärtäisi tehtävänantoja lainkaan. Renellyn kanssa saattaa tilanne olla se, että käymme läpi mikä on antonyymi, oletan hänen ymmärtävän asian, ja kysyn viiden minuutin päästä esimerkkiä antonyymille ja joko hän ei tiedä lainkaan mistä puhutaan, tai mietintään menee kohtuuttoman pitkän aikaa.

Olen miettinyt näiden hankaluuksien ilmentyessä yhä enemmän sitä, missä kohtaa kommunikaation katkos oikein on. Englanniksi puhuessani yritän olla mahdollisimman selkeä ja esimerkeissäni yksinkertainen, mutta kovin useita keinoja minulla ei ole selittäessäni jotakin tiettyä kielioppiasiaa. Tuon tuosta joudun toteamaan, että tämän paremmin en asiaa pysty selittämään. Turhautumisen tunne on toisinaan suuri, mutta myös onnistumisen kokemuksia päivittäin on. Oppilaiden taitotaso selkiytyy minulle vähä vähältä. Kuten tavallista, toisinaan taitotasossa on takaiskuja ja toisinaan myös yllättäviä harppauksia eteenpäin. Tänään oli takaiskujen päivä.